Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muut makeat leivonnaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muut makeat leivonnaiset. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. toukokuuta 2015

Churroja vappuherkkuna

Vappu on ehkä kaikista juhlista sokerihuurretuin. Kaikki herkut kyllästetään sokerilla: Sima (0,5kg sokeria sekä sitruunoita ja rusinoita neljässä litrassa nestettä), munkit (pyöritetään sokerissa), tippaleivät (päällystetään tomusokerilla) jne. Tämänkertainen uutuus ei ollut poikkeus tuohon sääntöön. Tein ensimmäistä kertaa ihan itse churroja. Näissä herkuissa ei taikinassa itsessään ollut yhtään sokeria, mutta nämäkin kieritettiin paistamisen jälkeen vielä sokerissa.


Churrot ovat espanjalainen herkku, jota myydään pääasiallisesti markkinoilla kojuista. Churrot tehdään tuulihattutaikinasta pursottamalla taikinaa upporasvaan, jossa ne paistetaan. Monesti ne tarjoillaan lämpimän suklaakastikkeen kera, mutta meillä ne uppoavat ilman kastikettakin. Näiden tekeminen oli todella helppoa ja nopeaa, joten suosittelen testaamaan!

Ohjeen löysin Pullahiiren blogista. Tällä ohjeella tulee muuten todella iso annos churroja, josta riittää isommallekin perheelle tai seurueelle.

2,5dl vettä
125g voita
2,5dl vehnäjauhoja
0,25tl suolaa
3 munaa

Paistamiseen: 1-2 litraa rapsiöljyä (määrä riippuu paljon kattilan koosta)
Sokerointiin: Siro hienosokeria tai tavallista kidesokeria

Mittaa vesi ja voi kattilaan. Kiehauta ja sekoita, kunnes voi on sulanut kokonaan. Sekoita vehnäjauhot ja suola keskenään ja lisää kaikki kerralla voi-vesiseokseen. Sekoita voimakkaasti, kunnes taikina irtoaa kattilan reunoista ja on tasainen massa. Anna taikinan jäähtyä hetki, noin 10 minuuttia. Lisää munat yksitellen voimakkaasti. Voit käyttää sähkövatkainta, mutta omalla kokemuksella voin sanoa, että vatkain on loppuvaiheessa hankala, kun taikina käy paksuksi ja tarttuu vatkaimiin. Kun taikina on tasaista ja kiiltävää, siirrä taikina pursotinpussiin, jossa on pieni tähtitylla.
Kuumenna rasva kattilassa 170-180-asteiseksi. Tarkkailee lämpötilaa digitaalisella paistolämpömittarilla, älä anna öljyn kuumentua yli 180 asteiseksi! Pursota taikinaa öljyyn ja katkaise taikina leikkaamalla saksilla. Omaan kattilaani mahtui juuri 5-6 taikinapätkää kerrallaan. Paista churroja molemmilta puolilta noin minuutin ajan. Nosta churrot jäähtymään talouspaperin päälle lautaselle. Sokeroi churrot esimerkiksi muovikipossa ravistamalla.

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ei mennyt kuin Strömsöössä

Mitä tulee, kun Whoopy pie muistuttaa enemmänkin Cookieta? No tietenkin Wookie! Arvatkaa olenko nauranut tuolle sanaleikille mielessäni (ja ääneen) pari päivää?!

Whoopy pien kuuluisi olla pehmeä keksi, jonka väliin laitetaan suhteellisen kiinteä täyte. Nämä omat whoopieni eivät kuitenkaan pysyneet oikein kuosissaan uunissa, vaan levisivät kuin jokisen eväät. Ehkä laitoin liikaa taikinaa keksejä varten eikä massa jaksanut pysyä kasassa vaan levisi. Tai sitten keksit eivät kestä sitä, että luukun aukaisee kesken paistamisen (aukaisin kerran). Tai sitten eivät tykänneet kiertoilmauunista. Maku ei onneksi kuitenkaan kärsinyt, vaan maku oli mitä miellyttävin. Täytteeksi näihin kekseihin tuli minttusuklainen voikreemi.

Ohjeen löysin mielenkiintoisesta ulkomaisesta blogista nimeltään Sugarhero.

Keksipohjat
270g vehnäjauhoja
2rkl kaakaojauhetta (tummaa, makeuttamatonta)
1tl ruokasoodaa
0,5tl suolaa
60g voita huoneenlämpöisenä
260g fariinisokeria
100g sokeria
2 munaa
0,5tl vaniljajauhetta
60g tummaa suklaata
240g smetanaa

Lämmitä uuni valmiiksi 175-asteiseksi. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, ruokasooda ja suola keskenään. Vaahdota voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen ja sekoita taikina huolellisesti. Lisää taikinaan vaniljajauhe ja suklaasula, sekoita tasaiseksi. Lisää kolmasosa kuivista aineista, sekoita. Lisää puolet smetanasta, sekoita. Jatka kuivien aineiden ja smetanan lisäämistä samalla tavalla loppuun asti.
Pursota tai nostele lusikoilla nökäreitä leivinpaperille, mutta jätä leviämisvaraa. Annoksesta tulee kolme pellillistä.
Paista keksit 175-asteisessa uunissa keskitasolla 12-14 minuuttia. Anna jäähtyä ennen keksin irroittamista leivinpaperista. Valmista täyte odotellessa.

Täyte
4 valkuaista
200g sokeria
225g pehmeää, mutta viileää voita
0,5tl piparminttuaromia
85g tummaa suklaata hienoksi rouhittuna
vihreää ja keltaista geelimäistä elintarvikeväriä

Mittaa valkuaiset ja sokeri metallikulhoon. Nosta metallikulho kuumavesihauteen päälle. Kuumenna seosta ja sekoita samalla, kunnes seos tuntuu kuumalta sormella koskettaessa. (Jos seosta ei sekoita samalla, valkuaiset kypsyvät ja tuloksena on makea munakas.)  Ota kulho pois vesihauteelta ja vaahdota valkuaisseosta sähkövatkaimella tai yleiskoneella, kunnes seos on jäähtynyt kunnolla. Aikaa voi kulua jopa 10-15 minuuttia. Kun seos on jäähtynyt, lisää voi pieninä kuutioina koko ajan edelleen sekoittaen. Lisää minttuaromi, suklaarouhe ja väriaineet ja sekoita massa tasaiseksi. Siirrä täyte pursotuspussiin.

Etsi pohjille samankokoinen kansi. Pursota pohjalle täytettä ja paina päälle kansi. Toista sama lopuille kekseille.


tiistai 10. helmikuuta 2015

Mokkapalojako?

Mokkapalat ovat jänniä leivonnaisia, sillä niiden ulkomuoto vaihtelee suuresti alueittain. Esimerkiksi meillä oli kotona aina mokkapaloja, joissa oli paksu ja vaalea pohja sekä pinnalla kaakaokuorrute ja koristeina nonparelleja. Myöhemmin olen tehnyt tuttavuutta myös kaakaopohjaisen mokkapalan kanssa, jonka koristeina on ollut niin kookoshiutaleita, nonparelleja kuin strösseleitäkin. Sekä pohjien koostumus ja paksuus ovat vaihdelleet että myös kuorrutteen ominaisuudet. Versioita on monia siis.


Tällä kertaa lähdin muuntelemaan äidiltäni saamaa ohjetta ystävänpäivän kunniaksi. Lopputuloksena oli vaaleapohjainen mokkapala pinkillä kuorrutteella. Pohjasta tuli juuri sopivan pehmeä ja kuorrutettakin oli riittävästi makua tuomaan. Vaikka kuorrute onkin vaalea, tein sen kahvilla. Elintarvikevärit peittivät kivasti kahvin tuoman tympeän rusehtavan värin.

Ohjeella tulee iso pellillinen mokkapaloja. Jos haluat paksumman kuorrutekerroksen, tee kuorrute 1,5-kertaisena.

Pohja:
4 munaa
5dl sokeria
9dl vehnäjauhoja
4tl leivinjauhetta
4tl vaniljasokeria
2,5dl maitoa
300g voita sulatettuna

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Lisää lopuksi voisula ja sekoita taikina tasaiseksi, älä kuitenkaan vaivaa taikinaa.
Kaada taikina leivinpaperin päälle syvälle pellille. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 25 minuuttia. Anna kypsän pohjan jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista.

Kuorrute:
6dl tomusokeria
3tl vaniljasokeria
75g voita sulatettuna
6rkl vahvaa kahvia
valkoista ja pinkkiä elintarvikeväriä

Sekoita kuorrutteen ainekset sekaisin. Ota kuorrutteesta erilleen pieni määrä ja värjää se valkoiseksi. Kaada valkoinen kuorrute pursotuspussiin ja laita odottamaan hetkeksi. Värjää loput kuorrutteesta pinkiksi (omastani tuli niin ärjyn pinkki, että pehmensin väriä vielä valkoisella värillä). Kaada pinkki kuorrute pohjan päälle ja tasoita pinta. Tässä vaiheessa kannattaa pitää vauhtia yllä, ettei kuorrute kerkeä kovettumaan liikaa pinnasta ennen kuviointia. Leikkaa valkoisen kuorrutteen pussin kärki auki ja pursota valkoisella kuorrutteella raitoja pinkin kuorrutteen pintaan. Ota cocktail-tikku ja vedä sillä parin kolmen sentin välein edestakaisin kuorrutteessa, jotta valkoiset raidat hieman sekoittuvat pinkin kuorrutteen kanssa. Anna kuorrutteen jähmettyä kunnolla ennen leikkaamista.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Runebergin torttuja

Nyt alkaa jälleen seuraavien kausileivonnaisten aika. Juuri on saatu joulutortut ja piparit pois hyllyiltä ja sitten hyllyt valtaavat Runebergin tortut ja laskiaispullat. Joskus aiemmin pullahaasteen yhteydessä kerroinkin, että meillä ei ole pullantuoksuinen koti, sillä jostain syystä pullan leipominen ei ole minun juttuni. Sen sijaan lähes kaikki muu leipominen kylläkin on minun juttuni. Tämän takia leivottavaksi arpoutui tällä kertaa Runebergin tortut.

Joskus aiemminkin olen kai tehnyt Runebergin torttuja, mutta muistin mukaan ne olivat kuivia ja korppumaisia eivätkä juuri maistuneet miltään. Tai eivät ainakaan mantelille, kuten pitäisi. Niinpä kävin läpi useita Runebergin torttu -ohjeita löytääkseni parhaan mahdollisen ohjeen. Yhteistä näille kaikille ohjeille oli, että niissä vaahdotettiin voita ja sokeria sekä vatkattiin sekaan munia. Tämän jälkeen ohjeet eriytyivät huimasti. Toiset käyttivät vehnä- ja mantelijauhojen lisäksi piparimuruja ja korppujauhoja, toiset mitä tahansa keksimuruja ja mantelirouhetta. Myös taikinaan tuleva neste vaihteli melkein joka ohjeessa. Päädyin viimein Makustelijoiden "Riitan parempien ruuneperien" -ohjeeseen. Ohje oli sangen helppo ja lisäksi antoi liikkumavaraa omien makumieltymysten mukaan. Vaihdoin ohjeen keksimurun korppujauhoihin, kerman sijasta taikinaan tuli maitoa ja kardemummaa vain himppasen, ettei lopputulos olisi liian pullamaisen makuinen (kardemumman yhdistän vahvasti pullaan). Näillä muutoksilla tuli alla oleva ohje.

Taikinasta tulee kuusi korkeaa Runebergin torttua suorassa torttumuotissa. Mikäli käytät muffinssimuotteja, torttuja tulee todennäköisesti 10-12 kappaletta.

150g voita
0,75dl sokeria
0,75dl fariinisokeria
2 munaa
2dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
0,25tl kardemummaa
2dl mantelijauhetta
0,5dl korppujauhoja
0,5dl mantelirouhetta
0,75dl maitoa

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen taikinaan hyvin sekoittaen. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kardemumma. Sekoita toisessa kulhossa mantelijauhe, korppujauho ja mantelirouhe. Lisää jauhoseokset vuorotellen taikinaan. Sekoita vain sen verran, että ainekset sekoittuvat, älä vaivaa taikinaa. Lisää viimeisenä mukaan maito ja sekoita taikina tasaiseksi.
Voitele ja korppujauhota vuoat huolellisesti. Jaa taikina (lusikoiden tai pursottamalla) vuokiin tasaisesti. Taikina kohoaa, joten jätä hieman kohoamisvaraa. Paista tortut 200-asteisessa uunissa keskitasolla 15-20 minuuttia, riippuen torttujen koosta. Kokeile kypsyyttä tikulla. Anna kypsien torttujen jäähtyä hetki muotissa ja kumoa ne sen jälkeen.
Jos haluat tortun tasaisen pohjan päälle, leikkaa leivoksen kupera hattu pois, jotta leivos pysyy tasaisesti pystyssä. Pistele hammastikulla (cocktailtikku) syviä reikiä torttuihin, jotta kostutusliemi pääsee imeytymään paremmin. Pistojäljet jäävät piiloon koristeltaessa.

Kostutusliemi:
2dl vettä
0,5dl sokeria
2rkl rommia (jätä pois, jos haluat alkoholittoman tortun)

Kiehauta kattilassa vesi ja sokeri. Lisää rommi, mutta älä enää kuumenna seosta! Lusikoi torttujen päälle lientä reilusti (!!), jotta liemi pääsee imeytymään kunnolla.

Viimeistele koristelemalla. Lusikoi tai pursota vadelmamarmeladia tortun päälle sopiva nökäre. Valmista tomusokerikuorrute tomusokerista, sitruunamehusta ja vedestä. Kuorrute saa olla jämäkkää, mutta liian jämäkällä ei saa nättiä pursotusta. Pursota tomusokerikuorrutteella rinkula hillon ympärille.

Anna makustua hetki ja nauti!

Kuin kaksi Pisan tornia, vaikka näyttivät suorilta luonnossa. Mitä tapahtui?!

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Gluteenitonta ja maidotonta leivontaa

Emännöin eilen eräiden erittäin tunnettujen ja (naisten keskuudessa) hyvämaineisten muovipurkkien esittelyn. Kutsujen emännöinnissä on se kiva puoli, että pääsee näkemään ystäviä ja tuttuja sekä vaihtamaan samalla kuulumisia. Ja tietenkin leipomaan ;) Tällä kertaa leivonnassa oli pieni haaste, nimittäin yksi ystävistäni tarvitsi maidotonta ja gluteenitonta tarjottavaa. Molemmat yksinään olisi kohtuullisen helppo toteuttaa, mutta yhdistelmänä tuo jo pieniä hankaluuksia ja erityisesti suolaisessa tarjottavassa. Tällä kertaa tarjoilinkin tähän ruokavalioon sopien pinkkejä macaroneja aronia-omenahillolla, kääretorttua omenahillolla ja soijavispikermalla sekä paahdettuja kikherneitä. Tämän kääretortun toteutin siis gluteenittomana ja maidottomana sekä lisäksi testasin kääretortun kuviointia. Kääretortun pohjan tein irtoreunavuoan avulla niin, että pohja oli lähes pellin levyinen ja pituudeltaan reilu puolet pellistä. Jos siis haluat tehdä koko pellin kokoisen kääretorttupohjan, kannattaa taikina tehdä 1,5-kertaisena.

HUOM! Leipoessasi erityisruokavaliota noudattavalle, muista pestä astiat erityisen huolellisesti ennen käyttöä. Näin vältät allergeenien siirtymisen valmiiseen tuotteeseen. Osalle voi tulla oireita jo todella pienistä määristä gluteiinia tai maitoproteiinia. Sama koskee muitakin allergeeneja.


Pohja:
4 munaa
1,5dl sokeria
1,5dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta
(vihreää elintarvikeväriä, suosittelen geelimäisiä värejä)

Täyte:
omenahilloa, parisen desiä
1prk Alpro Soya Airy & Creamy

Vaahdota munat ja sokeri huolellisesti paksuksi vaaleaksi vaahdoksi. Kääntele nuolijalla siivilöidyt ja sekoitetut kuivat aineet vaahtoon. Jaa taikina kahteen osaan ja värjää toinen puoli vihreäksi (tai valitsemallasi värillä). Tarvittaessa voit lisätä perunajauhoja, jotta taikina on riittävän paksua. Kaada taikina pursotuspusseihin. Leikkaa pursotuspussin päästä pieni pala pois ja pursota ensin värjätyllä taikinalla vinoja raitoja pellille. Leikkaa myös toisesta pursotuspussista kärki pois ja pursota pellille jääneisiin väleihin vaaleaa taikinaa. Varo heilauttamasta tai kopauttamasta peltiä liikaa, jotta raidat eivät sekoittuisi keskenään. Paista 225-asteisessa uunissa 6-8 minuuttia. Kumoa valmis pohja leivinpaperille ja irrota pohjalla ollut leivinpaperi. Anna pohjan jäähtyä.

Vaahdota kylmä soijakerma huolellisesti täytettä varten. Tarvittaessa anna kermavaahdon asettua hetki kylmässä. Levitä kääretorttupohjalle (paistopinnalle, huom!) omenahilloa ja hillon päälle vielä sopiva kerros soijakermavaahtoa. Rullaa kääretorttu ja laita jääkaappiin vetäytymään ja asettumaan ainakin pariksi tunniksi. Oman kääretorttuni kääräisin vain yhdelle kerrokselle, eli pohjan pitkät reunat kohtasivat toisensa tarkalleen eivätkä menneet päällekkäin lainkaan.

Koristele halutessasi soijakermavaahdolla.

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Omenaleivoksia

Meillä on tässä viikonlopun ja alkuviikon aikana leivottu ja syöty omenaa vähän joka muodossa. Kävimme nimittäin ystäväni kanssa poimimassa omenia ja niitä kertyikin reilu 15 litraa! Niitä on nyt syöty sellaisenaan, hillottu, keitetty kiisseliksi ja leivottu Tarte Tatinia, ranskalaista omenpiirakkaa. Koemielessä teinkin eilen hillosta omenaleivoksia. Pohjat on tehty Kermaruusun muropohjien ohjeella, tosin puolikkaana annoksena. Myös kermaseos leivosten päällä on muokattu Kermaruusun ohjeesta. Vuokina käytin pinnoitettuja tartalettivuokia, jotka olivat halkaisijaltaan noin 5cm. Puolet vuoista olivat rypytetyillä reunoilla ja puolet tasareunaisia. Vuokia ei tarvitse voidella mitenkään.
Tämä ohje vaikuttaa ehkä työläältä, mutta yllättää helppoudellaan. Suuritöisin vaihe on ehkä pohjien tekeminen, mutta sen jälkeen suuria työvaiheita ei enää ole. Jos haluat säästää vaivaa, voit toki käyttää kaupan hilloa täytteenä.


Huom! Hilloa tulee tällä ohjeella reilu litra ja se tulee valmistaa jo edellisenä päivänä, jotta hillo ehtii hyytyä ja jäähtyä kunnolla. Hillo säilyy jääkaapissa puhtaissa purkeissa kuukausia, jopa pidempään.

Murotaikina:
100g voita
75g sokeria
25g kananmunaa
1,5g leivinjauhetta
150g vehnäjauhoja

Mittaa kaikki ainekset kulhoon tai yleiskoneeseen. Vaivaa taikina tasaiseksi. Laita taikina kylmään vähintään puoleksi tunniksi. Kauli taikina ohueksi levyksi. Asettele vuoat vierekkäin ja nosta taikinalevy vuokien päälle niin, että vuoat peittyvät. Kaulitse kaulimella vuokien päältä, jolloin ylimääräinen taikina irtoaa vuokien ympäriltä. Painele taikina varovasti jokaiseen vuokaan niin, että ilmat puristuvat pois taikinan ja vuoan välistä. Laita valmiit vuoat odottamaan pellille. Pistele pohjia haarukalla. Paista 180-asteisen uunin keskitasolla 8-14 minuuttia riippuen vuokien koosta. Pohjat ovat valmiita, kun ne ovat kauniin kullanruskeita. Anna pohjien jäähtyä hetki ja irroita pohjat vuoista vielä hieman lämpiminä.

Omenahillotäyte:
1kg omenia (meillä Antonovia)
1dl vettä
2 kanelitankoa
0,5tl vaniljajauhetta
500g hillosokeria

Poista omenista siemenkodat omenaporalla, kuori omenat ja lohko. Keitä omenalohkoja, vettä, kanelitankoja ja vaniljaa noin 10 minuuttia kattilassa, kunnes omenat ovat pehmenneet. Jos käytit kiinteitä omenoita ja haluat sileää hilloa, soseuta omenat tässä vaiheessa sauvasekoittimella. Lisää hillosokeri ja jatka keittämistä vielä 10 minuuttia. Anna hillon jäähtyä noin 20 minuuttia. Poista kanelitangot. Kuumenna puhtaita hillopurkkeja (lasisia, ei muoviosia) uunissa 110-120 asteessa noin 10 minuuttia. Purkita hillo kuumana kuumiin purkkeihin ja sulje kansi huolellisesti. Anna jäähtyä ensin huoneenlämmössä ja siirrä myöhemmin jääkaappiin.

Kermakuorrute:
2,5dl vispikermaa (esim. Flora Vispiä)
50g maustamatonta tuorejuustoa
50g valkosuklaata sulatettuna
2rkl sokeria

Vaahdota vispikerma. Lisää joukkoon loput ainekset ja sekoita tasaiseksi. Tarkista makeus ja lisää tarvittaessa sokeria. Siirrä kermavaahto pursotuspussiin, jossa on tähtitylla.

Kasaaminen:
muropohjat
omenahilloa
kermavaahtoseos
sulatettua valkosuklaata
nonparelleja koristeeksi

Sivele sulatettua valkosuklaata pohjille, jotta ne eivät vettyisi. Jos tarjoilet leivokset heti, ei tätä tarvitse tehdä. Anna suklaan jähmettyä hetki. Annostele jokaiselle pohjalle omenahilloa reilu nokare. Pursota kermavaahtoseosta pohjille niin, että hillo jää pursotuksen alle piiloon. Koristele nonparelleilla.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

"Happamia", sanoi kettu pihlajanmarjoista

Tänä vuonna on erinomainen pihlajanmarjavuosi, sillä pihlajat suorastaan notkuvat marjoista. Siksipä suuntasin viime viikonloppuna pienemmän tytön kanssa metsään keräämään pihlajanmarjoja. Ongelmaksi meinasi kuitenkin muodostua, että alimmilla oksilla olevat marjat olivat kohtuullisen huonokuntoisia ja parhaat marjat sijaitsivat yläoksilla. Yläoksille näin lyhyellä ei ole mitään asiaa, joten kävimme monta puuta läpi ennen kuin marjoja oli lähellekään riittävää määrää. Mehua ei niin pienestä marjamäärästä tullut kuin puolisen litraa, joten käytin koko satsin pihlajanmarjamarmeladeihin. Siis Fazerin Kettu-karkkien hengessä. Marmeladien valmistaminen oli helppoa ja aktiivinen vaihe nopea. Passiivisesti valmistaminen oli kuitenkin hidasta, sillä hyytymiseen menee 2-4 tuntia ja marmeladin kuivumiseen parikin päivää. Tuoretta marmeladia ei kannata pyöritellä heti sokerissa, vaan anna marmeladin kuivua pari päivää, jotta sokerit eivät liukene karkin päältä.

Keitä ensin marmeladeja varten huuhdelluista ja peratuista marjoista mehua. Helpoimmin se käy mehustimella. Kaada mehustimen alimpaan kattilaan vettä ja kasaa kaksi ylintä kattilaa sen päälle. Kaada puhtaat marjat ylimpään kattilaan ja sirottele sokeria marjojen päälle. Kuumenna kattilaa, jotta vesi alkaa kiehua ja höyry nousee marjojen sekaan. Keitä niin kauan, että mehua ei enää tule (noin 20-30 minuuttia, riippuu marjojen määrästä). Valuta mehua puhtaaseen astiaan sitä mukaa kuin sitä irtoaa marjoista. Voit lopuksi painella marjoja esimerkiksi kauhalla tai muusinuijalla, jotta saat kaiken mehun talteen. Suodata mehu harsokankaan läpi. Kiehauta mehu kattilassa ja kuori pinnalle muodostuva vaahto pois. Anna mehun jäähtyä.

5dl pihlajanmarjamehua
2dl hillosokeria
2tl agar-agarjauhetta (tai kolminkertainen määrä agar-agarhiutaleita)

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja sekoita. Aloita kuumentamaan, sekoita samalla. Keitä seosta noin 5 minuuttia. Kaada valmis, kuuma seos kelmulla vuorattuun astiaan tai irtoreunavuokaan ja anna jähmettyä huoneenlämmössä. Leikkaa jähmettynyt marmeladi kuutioiksi ja anna kuivua huoneenlämmössä pari päivää. Sokeroi valmiit marmeladit ja nauti.

perjantai 5. syyskuuta 2014

Suklaahippukeksikippoja

Mistä tietää, että leivonta-addikti alkaa tervehtymään? No tietenkin siitä, että internetselaimessa on auki parikymmentä välilehteä ja jokaisessa niistä on jokin ihana herkku, jonka haluaisi leipoa. Ja siitä, että toteuttaa niistä ensimmäisen. Tämän sairasloman viimeisen päivän kunniaksi leivoin keksikuppeja, joihin sain innostuksen In The Houze -blogista. Blogin pitäjä Minna oli tehnyt hieman epäonnisisia keksikuppeja ja idea alkoi heti kiinnostamaan. Pienellä googlailulla löysin Byron Talbottin ohjeen suklaahippukeksikippohin ihan videon kera. Testattuani ohjetta olen melko tyytyväinen. Ensi kerralla teen kuoresta ohuemman, jotta kipot lähtevät paremmin irti vuoasta. Vuokana voi käyttää esimerkiksi kohokasvuokia, kahvikuppeja tai muffinsipeltiä. Vuoat pitää kuitenkin muistaa voidella huolellisesti, jotta saat keksikipot irtoamaan ilman väkivaltaa.

100g voita
1dl sokeria
1dl fariinisokeria
1 muna
4,5dl vehnäjauhoja
1,5dl suklaahippuja tai -rouhetta (tumma suklaa)

Kippojen sisälle: tummaa suklaata

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit huolellisesti. Lisää muna ja sekoita. Sekoita taikinaan vielä jauhot kolmessa erässä, kunnes taikina on kiinteää. Lisää vielä suklaahiput, sekoita. Laita taikina puoleksi tunniksi jääkaappiin.
Voitele vuoan voilla. Ota taikinasta pala ja painele se vuoan pohjalle ja reunoille ohueksi kuoreksi. Tasoita yläreuna painelemalla.


Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla noin 15-20 minuuttia. Anna keksikippojen jäähtyä vuoassa. Kun kipot ovat jäähtyneet hieman, sulata tummaa suklaata. Sivele sudilla suklaasulaa kippojen sisäreunoille ja pohjaan. Näin kipot kestävät paremmin pehmeämättä esimerkiksi jäätelöä. Kun kipot ovat jäähtyneet kunnolla irroita keksikipot varovasti vuoasta. Tarvittaessa kopauta vuokaa pöytää vasten ylösalaisin.


sunnuntai 10. elokuuta 2014

Omenainen Crème Brûlée

Omenat ovat alkaneet kypsyä ja sain appivanhemmiltani pussillisen punertavia omenoita. Ensimmäisenä mieleen tuli, että omenapiirakkahan niistä pitää tehdä. Tai siis amerikkalaistyylinen apple pie, taikinakannella ja kaikkea. Mutta piirakoita on tässä parin viikon sisään tehty jo kolmisen kappaletta (mustikoista siis), joten jotain muuta piti keksiä. Olen jo pitkään haaveillut tekeväni crème brûléeta, tosin jollain jännällä ja uudella vivahteella. Hyvää ruokaa ja annoskateutta -blogissa olikin ihanan näköinen brûlée vadelmatäytteellä ja siitä se ajatus sitten lähti: Omenatäyte ja crème brûlée!

Vinkki! Jos omistat laakeat ja matalat brûlée-vuoat, kannattaa pilkkoa omenat todella pieniksi tai jopa soseuttaa täyte, jotta omenapalat eivät jää näkyviin valmiin crème brûléen pinnalle.

(4 annosta)

Omenatäyte:
3dl omenoita pilkottuna pieneksi
1rkl voita
1rkl ruokokidesokeria
0,5tl kanelia
0,5rkl vaniljasokeria
1tl sitruunanmehua

Brûlée-massa:
4 keltuaista
80g tomusokeria
270ml (eli 2,7dl) kuohukermaa

Viimeistelyyn: ruokokidesokeria, kaasupoltin

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.
Valmista ensin omenatäyte. Kuori ja pilko omenat. Mittaa kaikki täytteen ainekset kattilaan ja aloita kuumentaminen. Keitä täytettä matalalla lämmöllä kunnes omenat ovat pehmenneet. Annostele täyte vuokien pohjalle.
Valmista seuraavaksi crème brûlée -massa. Vatkaa keltuaiset ja tomusokeri kevyesti tasaiseksi massaksi. Kuumenna kerma kattilassa, mutta älä anna kiehua. Lisää kerma ohuena nauhana keltuais-sokeri-seokseen ja sekoita huolellisesti, ettei massaan jää paakkuja. Jaa valmis massa vuokiin omenatäytteen päälle. Mikäli massan pinnalle jää kuplia, ne saa helpommin rikottua kaasupolttimella. Kuumenna massan pintaa kevyesti kaasupolttimella, kunnes kuplat hajoavat. Älä kuitenkaan lämmitä pintaa liikaa!
Asettele vuoat syvälle uunipellille ja nosta pelti uunin keskitasolle, mutta älä työnnä peltiä ihan uunin perälle vielä. Kaada pellille kuumaa vettä niin, että vesi yltää vuokien puoliväliin asti (kuumavesihaude). Työnnä pelti uuniin kunnolla ja sulje luukku. Paistoaika vaihtelee vähän, riippuen vesihauteen alkulämmöstä, 30-40 minuutin välillä. Crème brûlée on valmis, kun tönäistäessä pinta ei enää hytky. Älä kuitenkaan kypsennä yli, massa muuttuu silloin munakasmaiseksi. Ota valmiit vanukkaat pois uunista ja hauteesta, anna jäähtyä hetki. Laita vuoat jääkaappiin viilenemään ainakin 4 tunniksi.
Viimeistele crème brûléet juuri ennen tarjoilua. Ripottele pinnalle tasainen ja ohut kerros ruokokidesokeria. Paahda sokeripinta kaasupolttimella, jolloin pinnalle muodostuu ohut ja rapea sokerikerros. Koristele nätisti tai tarjoa sellaisenaan.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Porkkanaleivoksia ja macaroneja

Oma 8. luokkani osallistui epävirallisesti syksyllä alkaneeseen Smokefree Class -kilpailuun, joka kesti puoli vuotta. Epäviralliseen siksi, että virallisen kilpailun ilmoittautumisaika meni umpeen ennen kuin kerkesimme ilmoittautumaan kilpailuun. Tämän epävirallisen Smokefreen palkinnoksi lupasin leipoa koko luokalle herkkuja, mikäli onnistuvat olemaan savuton luokka koko puolen vuoden kilpailun ajan. Tämähän ei ollut ongelma eikä mikään ja tänään oli lupauksien lunastamisen aika. Palkintona oppilaat saivat herkutella porkkanaleivoksilla ja kinuskitäytteisillä suklaamacaroneilla. Kaikki oli tehty laktoosittomista tuotteista ja macaronit olivat lisäksi gluteenittomia.
Erityisesti porkkanakakku oli todella hyvää ja helppo tehdä. Porkkanakakun pohja paistettiin kahdessa osassa pellillä. Kiertoilmauunilla molemmat pohjat voisi varmaan paistaa samalla kertaa, mutta tällä kertaa tyydyin tekemään puolikkaan taikina-annoksen kerrallaan ja paistoin yhden pellin vuorollaan.
Macaronleivosten tekoon vinkkejä ja joitain vaihekuvia löydät aiemmasta piparimacaron-postauksesta!


Porkkanakakku (24 annospalaa)

7,5dl vehnäjauhoja
6tl leivinjauhetta
0,75tl suolaa
1,5tl kanelia
750g porkkanoita
6 munaa
1,5dl maitoa
3tl sitruunamehua
4,5dl sokeria
3dl öljyä
Täyte:
225g voita
5,25dl tomusokeria
3tl vaniljasokeria
1,5rkl maitoa
600g maustamatonta tuorejuustoa

Kuori ja raasta porkkanat. Mittaa pieneen kulhoon maito ja sitruunamehu, anna maidon juoksettua hetki. Ota kaksi isompaa kulhoa. Ensimmäisessä kulhossa sekoita porkkanaraaste, munat, juoksettunut maito ja öljy. Toisessa kulhossa sekoita jauhot, leivinjauhe, suola, kaneli ja sokeri. Lisää kuivat aineet kosteiden sekaan ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille ja tasoita. Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Paista molemmat pohjat ja kumoa pohjat puhtaille leivinpapereille.
Leikkaa molemmista pohjista reunat pois siten, että molemmat pohjat ovat tarkalleen samankokoisia. Jotta kahdesta pohjasta saadaan kolmekerroksinen leivos, pitää molemmista pohjista leikata täsmälleen kolmasosan kokoinen osa erilleen. Näistä paloista saadaan yhdistettyä yksi kokonainen kerros.
Valmista seuraavaksi täyte. Sekoita tuorejuusto ja noin 2dl tomusokerista yhdessä kulhossa sekaisin. Toisessa kulhossa vatkaa sekaisin huoneenlämpöinen voi, loput tomusokerista, vaniljasokeri ja maito. Lisää viimeiseksi tuorejuustoseos voi-sokeriseokseen, sekoita tasaiseksi.
Kasaamisessa voit käyttää apuna irtoreunavuokaa, mikäli omistat sellaisen. Tällöin kasaa kakku vuoan sisälle ja säädä reunat sopivan kokoisiksi.
Levitä puolet täytteestä ensimmäisen pohjan päälle. Kasaa keskimmäinen kerros kahdesta pienemmästä pohjapalasta ja levitä loppu täyte sen päälle. Nosta päälle vielä viimeinen pohja. Peitä kakku kelmulla ja siirrä kylmään jähmettymään. Leikkaa annospaloiksi mieluusti seuraavana päivänä, jotta kakku ei levahda leikkausvaiheessa. Koristele halutessasi sihtaamalla tomusokeria päälle.

Kinuskitäytteiset suklaamacaronit

Kinuski:
100g sokeria
1,5dl kuohukermaa
85g voita
Macaronkuoret:
100g mantelijauhetta
110g valkuaisia
15g kaakaojauhetta (leivontakaakaota)
185g tomusokeria
4rkl sokeria

Valmista kinuski ainakin pari tuntia aiemmin, jotta saat sen jähmettymään ennen täyttämistä riittävästi. Lämmitä kerma valmiiksi kiehuvan kuumaksi pienessä kattilassa. Mittaa sokeri paistinpannulle ja anna sulaa ilman sekoittamista. Kun sokeri saa rusehtavan sävyn, sekoita pari kertaa kauhalla. Lisää sokerin sekaan voi varovasti, sokeri voi räiskyä tässä vaiheessa! Ota pannu hetkeksi pois kuumalta liedeltä ja lisää kerma erittäin varovasti sekaan. Sekoita tasaiseksi ja siirrä takaisin kuumalle liedelle. Anna kiehua pari minuuttia ja kaada valmis kinuski puhtaaseen lasipurkkiin jähmettymään. Kinuski säilytetään jääkaapissa.
Siivilöi ja punnitse kuoria varten kulhoon mantelijauhe, tomusokeri ja kaakaojauhe. Sekoita seos tasaiseksi vispilällä, jotta valmiista taikinasta tulee tasainen mahdollisimman vähällä sekoittamisella. Erottele valkuaisia 3 tai 4 lasiin ja punnitse puhtaaseen, kuivaan kulhoon 110g valkuaisia. Aloita valkuaisten vatkaaminen. Kun valkuaisvaahto alkaa muodostua, aloita sokerin (4rkl) lisääminen vähitellen (lisää vähän sokeria, vatkaa sekaisin, lisää vähän sokeria, vatkaa sekaisin, jne.). Jatka vatkaamista, kunnes valkuaisvaahto on niin paksua, että se ei tipu kulhosta ja muodostaa huippuja vatkaimia nostaessa. Lisää kuivat aineet kolmessa erässä ja sekoita ne valkuaisten sekaan nuolijalla varovasti käännellen. Sekoita taikinaa mahdollisimman vähän, mutta kuitenkin riittävästi (tämä on se hankalin kohta!). Taikinan tulee olla tasaista, mutta kuitenkin sen verran sekoitettua, että taikinan pinta lähtee tasoittumaan sekoituksen lopettamisen jälkeen. Jos olet epävarma, sekoita mieluummin liian vähän kuin liian paljon!
Siirrä taikina pursotuspussiin, jossa on pyöreä tylla (pursotusterä). Jos et omista pyöreää tyllaa, voit pursottaa ilman tyllaakin. Leikkaa tuolloin pussin kärkeen reikä, jonka halkaisija on noin 1cm. Leikkaa leivinpaperista juuri pellin kokoinen ja pursota sille taikinasta pieniä ympyröitä, joiden halkaisija on noin 3-4cm. Kopauta peltiä voimakkaasti pöytää vasten, jotta ilmakuplat nousevat pintaan ja rikkoutuvat. Anna kuorien kuivua pinnaltaan pöydällä noin tunnin ajan ennen paistamista.
Paista kuoret 150-asteisessa uunissa noin 14 minuuttia. Anna kuorien jäähtyä pellillä kunnolla ennen irrottamista tai kuorien siirtämistä, muuten kuoret voivat hajota. Irroita kuoret todella varovasti vasta, kun kuoret on kunnolla jäähtyneet.
Pursota täytettä kuorelle ja paina toinen kuori sen kanneksi. Laita täytetyt macaronit jääkaappiin vetäytymään ainakin yhdeksi päiväksi, jotta ne kerkeävät "muhimaan" pehmeiksi sisältä. Odottaminen kannattaa tässä tapauksessa!

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Ihanan helppo persikkaleivos

Aina välillä haluan tehdä kaikkea ihanan monimutkaista, ihan vain haasteen vuoksi. Ja aina välillä haluan tehdä jotain oikein todella helppoa. Tänään oli jälkimmäisen vuoro. Tämän ohjeen löysin Fanni ja Kaneli -nimisestä blogista. Ohjetta en juuri lähtenyt muokkailemaan, tyydyin vaihtamaan alkuperäisestä ohjeesta voitaikinan lehtitaikinaan ja aprikoosit persikkaan. Molemmat vaihdot johtuivat pääasiassa naapurissa olevan kaupan valikoimista ja niiden rajallisuudesta.

(12 leivosta)

6 lehtitaikinalevyä (pakaste)
200g maitorahkaa
1rkl sokeria
1tl vaniljasokeria
1 muna
persikan puolikkaita (säilyke)
(mantelilastuja koristeeksi)
voita muffinssipellin voiteluun

Ota lehtitaikinalevyt sulamaan ja laita uuni lämpeämään 180 asteeseen. Valmista täyte: Vatkaa kevyesti rahkan sekaan muna ja mausta sokereilla. Jätä täyte odottamaan hetkeksi. Voitele muffinssipellin kolot voilla.
Kun lehtitaikinalevyt ovat sulaneet, leikkaa ne kahteen yhtä suureen osaan. Painele taikinapalat pellin syvennyksiin.


Jaa rahkaseos taikinakuppeihin, jokaiseen kuppiin riittää noin ruokalusikallinen täytettä.
Valmista persikkakoristeet: Ota persikanpuolikas leikkuualustalle. Jaa persikanpuolikas kolmeen yhtä suureen lohkoon. Leikkaa jokainen lohko noin 1-1,5cm lyhyemmäksi, jotta valmis koriste mahtuu taikinakuppiin. Leikkaa jokaiseen lohkoon kaksi viiltoa pituussuunnassa niin, että viipaleet kuitenkin jäävät toisiinsa kiinni toisesta päästä. Levitä persikka viuhkamaiseksi ja asettele rahkan päälle kauniisti.




Koristele leivokset vielä halutessasi mantelilastuilla. Paista leivoksia uunin keskitasolla noin puoli tuntia, kunnes leivosten reunat saavat kevyesti väriä. Anna leivosten jäähtyä pellillä. Irrota leivokset varovasti pellistä, käytä apuna terävää veistä mikäli leivokset ovat jääneet kiinni peltiin. Koristele vesi-tomusokeriseoksella.


sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Blogihaaste: Pullaa!

Valmiita pullia.
Nätti bostonpulla.
Ihana Minna heitti blogissaan haasteen, joka liittyi pullaan. Haasteessa oli tarkoitus kertoa omasta lempipullasta. Meillä on kuitenkin sinänsä hassu talous, että kaikkea muuta kyllä melkein leivotaan paitsi sitä pullaa. Erityisesti se ihan perinteinen pulla ei vaan iske. Halusin kuitenkin haasteeseen osallistua ja etsin internetin syövereistä reseptejä erilaisiin täytettyihin pulliin ja kaksi ohjetta pisti silmään, molemmat toki samasta blogista! Ensimmäisenä vastaan tuli täytetty pitko ja toisena bostonpulla. Molemmissa ohjeissa kivaa oli peruspullan tuunaus vähän erilaiseen muotoon.
Pitko täytettiin itsetehdyllä vaniljakiisselillä ja mansikkahillolla ja bostonpullaan tuli pistaasi-taatelitäyte. Molempien ohje löytyi Ruokailmiö -blogista. Molempiin ohjeisiin käytettiin ihan peruspullataikinaa, jonka ohje löytyy vaikka jauhopussin takaa, jos ei omaa salaista perheen perinnereseptiä ole olemassa.

Valmista ensimmäisenä pullataikina. Itse tein 7,5dl:n taikinan  Puolen litran taikinallakin olisi melkein pärjännyt. Tällä määrällä tuli 2 ISOA täytettyä pitkoa, 1 leipävuoan kokoinen bostonpulla ja 6 voisilmäpullaa. Voisilmäpulliin en laita kummempaa ohjetta, niihin löytyy riittävästi ohjeita jo netistä :)

Bostonpulla:
125g kivettömiä taateleita
3rkl sokeria
1,5dl vettä
50g pistaasipähkinöitä (alkup. ohjeessa oli pekaanipähkinöitä)

Keitä taateleita, vettä ja sokeria noin 10 minuuttia kattilassa, kunnes taatelit ovat pehmenneet. Soseuta taatelihilloke ja lisää veitsellä rouhitut pistaasipähkinät sekaan.
Ota noin kahden nyrkin kokoinen pala taikinaa ja kauli se noin 20cm x 25cm kokoiseksi levyksi. Levitä täyte tasaisesti levylle ja kääri rullalle. Leikkaa rulla kahdeksaan yhtä suureen osaan. Lado pullat voilla voideltuun leipävuokaan leikkauspinta ylöspäin. Anna kohota liinan alla 20 minuuttia.


Voitele kohottamisen jälkeen bostonpulla munalla ja ripottele päälle raesokeria, mantelilastuja ja rouhittuja pistaasipähkinöitä. Paista 200-asteisessa uunissa keskitason alapuolella 25 minuuttia. Anna jäähtyä ennen vuoasta poistamista. Koristele valmis pulla sitruunamehu-tomusokeriseoksella.



Täytepitko: (2kpl)
3dl maitoa
1 muna
3rkl sokeria
2rkl maissitärkkelystä (Maizenaa)
1rkl vaniljasokeria
50g voita
250g hilloa (+ n. 1rkl perunajauhoja sekaan, jos hillo ei ole paistonkestävää!)

Valmista vaniljakreemi etukäteen, jotta saat sen jäähdytettyä ennen käyttöä. Kuumenna kattilassa varovasti pienellä teholla maito, muna, sokeri ja maissitärkkelys. Sekoita koko ajan huolellisesti. Kuumenna, kunnes seos alkaa saeta ja on paksua. Ota kattila pois levyltä ja lisää voi ja vaniljasokeri. Sekoita tasaiseksi ja laita kylmään jäähtymään.
Sekoita valmiiksi perunajauho hillon sekaan, jos käytät tavallista hilloa. Paistonkestävään marmeladiin ei tarvitse lisätä perunajauhoja.
Kauli taikinasta (vajaa puolet jäljellä olevasta taikinasta) noin 35cm x 25cm kokoinen levy leivinpaperin päälle. Levitä puolet vaniljakreemistä pituussuunnassa taikinalevyn keskelle. Lusikoi päälle vielä hilloa kreemin päälle. Leikkaa veitsellä noin 2 sentin levyisiä vinoja viiltoja taikinalevyn reunoille kuvan mukaisesti. Molemmilla puolilla pitäisi olla yhtä monta taikinaliparetta. Aloita "letittäminen" kääntämällä molemmilta puolilta vuorotellen lipare täytteen päälle niin, että edellinen taikinalipare jää seuraavan alle. Jatka pitkon loppuun asti. Nipistä viimeisenä pitkon päät kiinni.




Kohota 20-30 minuuttia. Voitele munalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista uunissa keskitason alapuolella 25 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.


sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Juustokakkua uunissa

Tämän ohjeen löysin netistä blogista nimeltä Ruokailmiö. Ohje on australialaisen Donna Hayn käsialaa ja ohje on päässyt ihmisten tietoisuuten Australian Masterchef -kilpailun kautta. Donna Hay oli jollain kaudella mukana vierailevana tuomarina ja teki tätä kakkua. Tuomarit ylistivät kakkua ylisanoilla ja ohje levisi maailmalle. Ohjetta ei ole suotta hehkutettu. En ole ikinä syönyt näin kermaisen pehmeää uunissa paistettua juustokakkua!
Ohjeessa huomion arvoista on sen makeus. Maailmalla juustokakut on huomattavasti makeampia kuin meillä täällä Suomessa. Sokeria onkin täytteessä ihan kohtuullinen määrä. Tätä määrää on jo vähennetty alkuperäisestä (alunperin 295g, tässä ohjeessa "enään" 250g). Jos et ole hirmuisesti makean perään, voit huoletta vähentää sokerin määrää tästäkin!
Muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen on tehty suomalaisilla blogisivuilla muillakin tavoilla. Donna Hay käytti ohjeessaan täytteen pohjana ricottaa (500g) ja tuorejuustoa (330g). Tämä on matkan varrella muuntunut hieman, nimittäin ricotta on korvattu osittain tuorejuustolla ja osittain maitorahkalla. Maitorahka on kuitenkin huomattavasti vähärasvaisempaa kuin ricotta, joten löytämässäni ohjeessa oli käytetty maitorahkaa, jossa oli 4% rasvaa. En kuitenkaan löytänyt kaupasta niin rasvaista maitorahkaa, joten korvasin 4%:sen maitorahkan Valion Pehmeän täyteläisellä maitorahkalla (2,3%).
Tämän kakun kanssa muuten sopisi paremmin kuin loistavasti esimerkiksi vadelmamelba, joka tehdään soseuttamalla vadelmia (paseeraa halutessasi) ja maustamalla vadelmasose tomusokerilla ja pienellä määrällä sitruunamehua.

Pohja:
105g vehnäjauhoja
40g mantelijauhetta
55g sokeria
90g voita

Täyte:
600g tuorejuustoa (Philadelphia)
250g maitorahkaa (Valion Pehmeän täyteläinen maitorahka, rasvaa 2,3%)
4 munaa
250g sokeria
60ml sitruunamehua (noin yhden sitruunan mehu)
1tl sitruunankuorta raastettuna (käytin yhden sitruunan kuoren raastettuna)
0,25tl vaniljajauhetta tai 1-2tl vaniljasokeria tai puolikkaan vaniljatangon siemenet
1,5rkl maissitärkkelystä (Maizenaa)
1,5rkl vettä

Nypi kulhossa kaikki pohjan ainekset tasaiseksi massaksi. Siirrä taikina irtopohjavuokaan (halk. 20cm), jonka pohjalle on pingotettu leivinpaperi. Painele taikina pohjalle tasaisesti. Esipaista pohjaa 150-asteisessa uunissa hieman keskitason alapuolella noin 15 minuuttia.
Pohjan ollessa uunissa, valmista täyte. Notkista tuorejuusto kulhossa. Lisää joukkoon kaikki muuta aineet, paisti maissitärkkelys ja vesi. Sekoita tasaiseksi huolellisesti. Mittaa maissitärkkelys ja vesi lasiin, sekoita lusikalla tai haarukalla tasaiseksi seokseksi. Lisää se vähitellen täytteen sekaan samalla sekoittaen. Kun pohja on esipaistettu, voitele vuoan reunat voilla (tai juoksevalla margariinilla, kuten minä). Kaada täyte pohjan päälle ja tasoita vähän pintaa.
Paista juustokakkua uunissa 150 asteessa vähän keskitason alapuolella 60 minuuttia. Tämän jälkeen sammuta uuni ja annan kakun jäähtyä suljetussa uunissa vielä 60 minuuttia. Älä avaa uunia jäähtymisen aikana! Laita juustokakku tämän jälkeen vielä kylmään jäähtymään kahdeksi tunniksi ennen tarjoilua ja vuoan irroittamista.


Laskiainen

Onpas sitä ollut taas kiireinen, kun laskiaisenkin pullat on vielä esittelemättä. Mutta sanoojan sen sananlaskukin, että "parempi myöhään, kun ei silloinkaan"! Pullat tein ex tempore -tyylisesti ja siksi tylsästi ihan jauhopussin ohjeen mukaisesti. Ja koska meillä manteli ei ole koskaan kuulunut pullan sisään, näissäkään sitä ei ole. Meillä on aina ollut hillo siellä pullan sisällä, mutta tämäkin lienee vähän samanlainen tilanne kuin murresanojen kanssa. Peruna vai pottu? Kitale vai kittana? Vasta vai vihta? Mielipiteitä on monia, mutta kaikki ajavat saman asian!

Pullataikina:
5dl maitoa
50g tuorehiivaa
1tl suolaa
1,5dl sokeria
1 muna
1rkl kardemummaa
150g voita sulatettuna
14-15dl vehnäjauhoja

Täyte:
kuohukermaa
sokeria, vaniljasokeria
hilloa

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva maitoon. Lisää suola, sokeri, kardemumma ja muna, sekoita tasaiseksi. Lisää noin puolet jauhoista ja vatkaa voimakkaasti sekaisin. Lisää loput jauhot 1-2dl kerrallaan ja alusta taikinaan. Lisää loppuvaiheessa sulatettu voi ja tarvittaessa vielä jauhoja. Alusta taikinaa käsin tai koneella huolellisesti, jotta taikinaan muodostuu kunnollinen sitko. Pulla ei kohoa ja paistu nätisti, jos taikinaa ei ole alustettu kunnolla. Kun taikina venyy kauniisti sitä vedettäessä, taikina on valmis. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi liinan alla vedottomassa paikassa. Loistava kohotuspaikka on mikro: Kuumenna ensin mukissa vettä täydellä teholla puolisen minuuttia, ota muki pois mikrosta ja kulho mikroon. Mikroa ei toki enää käynnistetä, mutta pieni lämpö jää mikroon ja auttaa kohoamisessa.
Leivo kohonneesta taikinasta reilu 30 pikkupullaa. Kohota pullat leivinliinan alla, 20-30min on riittävä aika. Voitele pikkupullat munalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista 200-asteisessa uunissa, kunnes pinta on nätin ruskea. Paistoaika voi vaihdella 10 minuutin ja 15 minuutin välillä. Anna pullien jäähtyä ennen täyttämistä.
Vaahdota kermavaahto ja mausta se vaniljasokerilla ja sokerilla. Täytä halkaistut pullat hillolla ja kermavaahdolla. Halutessasi voit siivilöidä päälle vielä tomusokeria.


lauantai 8. helmikuuta 2014

Klementiinikakku

Niin ihanaa väriloistoa tähän harmaaseen helmikuiseen päivään toi tämä klementiinikakku. Klemenentiinejä ei kakussa ole säästelty, kaikkiaan niitä kului koko kakkuun muodossa tai toisessa 7 kappaletta. Ohje oli mahtava löyty ruotsalaisen kirjailija-bloggaaja Linda Lomelinon blogista. Entistä houkuttelevamman ohjeesta teki sen gluteenittomuus, ainoa jauho koko kakussa on mantelijauhoa!

Tällä ohjeella tulikin ennakkotiedoista poiketen kaksi pohjaa! Toinen pohjista oli 20cm:n kokoinen ja toinen 16cm. Toinen pohjista saakin mennä pakkaseen odottamaan tulevia päiviä. Voit myös tehdä 2/3 taikinan, jolloin 20cm:n kokoinen vuoka pitäisi riittää mitä mainioimmin.

Pohja:
3-4 klementiiniä koosta riippuen, noin 360-375g yhteensä
6 munaa
225g sokeria
250g mantelijauhetta
reilu 1tl leivinjauhetta

Karamellisoidut klementiinit:
2-3 klementiiniä
375g sokeria
2,5dl vettä

Kuorrute:
3,5dl tomusokeria
2 klementiinin mehu


Pohjan valmistaminen aloitetaan käsittelemällä klementiinit. Pese klementiinien kuoret huolella, mutta varo rikkomasta kuorta. Laita klementiinit kattilaan ja lisää vettä niin, että klementiinit peittyvät. Keitä klementiinejä noin 2 tuntia ja jäähdytä ne. Halkaise klementiinit puoliksi ja poista sisältä siemenet. Leikkaa myös klementiinin päällä oleva oksan tynkä pois. Soseuta klementiinin puolikkaat kaikkinensa.

Keitetty klementiini halkaistuna.
Soseutettuja klementiinejä, tosi kuvauksellista ;)
Vaanhdota munat ja sokeri huolellisesti. Lisää mantelijauhe ja leivinjauhe, sekoita nuolijalla taikina tasaiseksi. Lisää viimeisenä klementiinisose ja sekoita huolellisesti. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun (tai mantelijauheella jauhotettuun) vuokaan. Taikina ei juuri nouse, joten vuoan voi täyttää melkein täyteen. Itse jätin noin 3cm tilaa yläreunaan. Paista pohjaa 190-asteisessa uunissa 35-45 minuuttia. Tarkkaile kakun kypsymistä loppuvaiheessa puutikulla. Peitä pohja tarvittaessa leivinpaperilla, jotta kakun pinta ei pala.

Valmista karamellisoidut klementiinit samaan aikaan, kun pohja on uunissa. Pese ensin klementiinien kuoret ja viipaloi klementiinit ohuiksi siivuiksi. Poista samalla siemenet. Mittaa sokeri ja vesi paistinpannuun ja kuumenna kiehuvaksi. Laita klementiinit sokeriliemeen ja keitä noin 25 minuuttia kannen alla. Nosta siivut jäähtymään leivinpaperin päälle.

Valmiita klementiinisiivuja jäähtymässä.
Kun pohja on jäähtynyt, kumoa se tarjoilulautaselle. Valmista sokerikuorrute sekoittamalla tomusokerin sekaan vähitellen klementiinimehua, kunnes kuorrute on jämäkkää, mutta levittyvää. Kaada kuorrute kakulle ja levitä lusikalla. Anna jähmettyä hetken ja koristele karamellisoiduilla klementiineillä.

Kuorrutettu kakku odottamassa koristeita.
Valmiina syötäväksi.
Lähäriä klementiineistä.
Siivu oli hankalahko leikata, mutta onnistui.
Ja se loppukakku.

lauantai 30. marraskuuta 2013

Piparitalo vm. 2013

Viikon rakentelun ja koristelun jälkeen meidän piparitalo on viimein valmis! Ja tässä se on tunnelmavalaistuksessa:


Talon kaava on otettu Floran sivuilta, pienillä muokkauksilla tosin. Muokkasin ikkunat ruudullisista kaareviksi sekä vielä kaiken kukkuraksi unohdin oven, eli kirkko on täysin suljettu... Ikkunat tein isomaltoosilla ja maalasin pastaväreillä. Seinät, nurkkaukset ja katon reunat koristelin paksulla pikeerillä. Katto on tehty tänä vuonna mustasta sokerikuorrutteesta. Tämä kuorrute olikin kevyempää kuin viime vuotinen lakumatto, joten kasaaminen oli huomattavasti helpompaa. Talon kasaamisessa liimana toimi isomaltoosi. Isomaltoosi on aivan mahtava aine näissä piparitöissä, kun se ei ruskistu kuten sokeri, mutta jämähtää nopeasti. Kasaamiseen menikin peräti 10min, sisältäen valojen virittelyn ja isomaltoosin sulatuksen!
Tässä vielä pari kuvaa, toinen ihan kunnon valaistuksella, jolloin seinien koristelut näkyvät selkeämmin. Koristeluihin löysin idean Mansikkamäen blogista.



keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Piparinen kuusi

Koska meillä on joulu, siksi piparitöitä vaan tulee lisää! Piparijuttuja tekee vain kerran vuodessa ja silloin sitten rytinällä riittävästi. Tänään sain kasattua piparikuusen ja koristeltua sen. Ensimmäinen yritys ja näin nätti siitä tuli.

Piparitähdet tein laiskana kaupan valmistaikinasta, oisko ollut Sunnuntain laktoositon piparitaikina? Yhdestä paketista sai 20 tähteä piparikuusta varten ja lisäksi lasten suihin meneviä pipareita riittävästi (2 lumienkeliä ja kymmenkunta sydäntä). Muotit kuusta varten ostin Confetista.

Koristelun tein pikeerillä. Pikeeri valmistetaan yksinkertaisesti valkuaisesta, tomusokerista ja sitruunamehusta. Jaoin massan kolmeen osaan: vähän valkoista omaan pussiin, pienen osan värjäsin keltaiseksi tähteä varten ja lopun värjäsin vihreäksi. Pursotuspussit on käteviä pikeerin kanssa, pakastepussit menee helposti rikki eivätkä ole riittävän ryhdikkäitä.

Pikeeri:
1 valkuainen
noin 4-4,5dl tomusokeria (vähemmän, jos koristelet esim piparitaloa)
pieni tilkka sitruunamehua

Sekoita valkuaisen joukkoon tomusokeria, vatkaa sähkövatkaimella voimakkaasti. Lisää sitruunamehu ja tarvittaessa tomusokeria.