Kello lastenhuoneeseen

Mitä tehdä, kun kaupasta ei löydy itseä sykähdyttävää kelloa tyttöjen huoneeseen? No tehdään se tietenkin itse! Siitä se ajatus sitten lähti ja eikun kaupoille.

Kelloon käytin Ikean Ribba -vitriinikehyksen, Sinellin kellokoneiston ja viisarit, skräppipaperin, vähän koristenappeja ja kaksipuoleista ohutta teippiä. Numerot leimailin silikonileimasimilla ja VersaCraftin musteella.

Ja näin se käy:

• Leikkaa paperista taustalevyn kokoinen pala.
• Nirhaa sekä taustalevyyn että paperiin kellokoneiston tapin paksuinen reikä täsmälleen keskelle. Käytin tähän innovatiivisesti rautapiikkiä (terävä kärki) ja mattoveitseä.
• Merkitse nappien paikat kevyesti lyijykynällä viivoittimen avulla. Ensin klo 12 ja klo 6, sitten klo 3 ja klo 9. Tämän jälkeen voit joko arvioida tai mitata kulmaviivottimella (niinkuin minä!) 30 asteen kulmat jokaiselle viidelle minuutille.
• Leimaa numerot napeille merkattujen paikkojen viereen. Anna kuivua.
• Teippaa napit kaksipuoleisella teipillä kellotaustaan kiinni.
• Aseta paperi taustalevyn päälle.
• Kiinnitä kellokoneisto paikalleen ja kiristä huolellisesti kiinni. Paina viisarit kiinni koneiston tappiin ja säädä viisarit osoittamaan tasan klo 12.
• Kiinnitä taustalevy taulukehykseen.
• Kiinnitä patteri kelloon ja säädä aika kohdilleen.

Syystakki itselle

Uusimmassa Ottobressä (5/2014) oli aivan ihana svetariohje, joka oli toteutettu kaksipuoleisesta jerseystä. Kaksipuoleista jerseytä on kuitenkin äärettömän hankala löytää, jopa verkkokaupoista. Siitä se ajatus sitten lähti, nimittäin ulkotakkiin softshell-kankaasta. Eurokankaasta löysin kivaa kaksipuoleista softshelliä musta-harmaana ja päätin tehdä korostuksia harmaalla. Ohjetta muunsin hieman pidemmäksi ja hihoja lyhensin. Ja sitten vain syysilmaan testaamaan!

Mahtava vadelmatryffelitorttu

Oijoijoi, mikä herkku osuikaan silmiin internetin syövereistä! Roy Faresin ihanaankin ihanampi suklaaherkku, vadelmatryffelitorttu. Herkun alkuperäinen ohje löytyy ruotsinkielisenä täältä. Noudatin ohjetta muutoin orjallisesti, mutta mantelimassaa käytin sen 300g (koska yksi pötkö oli 150g enkä halunnut jättää kaappiin kuivumaan pikku nökärettä) ja suklaana vadelmaganachessa käytin 80% tummaa suklaata. Nam. Lisäksi ohjeessa oli käytetty vuokaa, joka oli halkaisijaltaan 24cm, mutta käytin itse 26cm vuokaa, joka oli täydellisen kokoinen.
Ohje oli suhteellisen helppo, kaikki vain aina sekoitettiin keskenään eikä kompastuskiviä juuri ollut. Pohjan suosittelen kaulitsemaan leivinpaperin päällä ohueksi ja nostamaan pohjan leivinpaperin avulla vuokaan. Näin pohja ei repeile ja aiheuta hermojen menettämistä.
Suluissa määriä myös grammoissa, koska grammat on kivoja, desit ei.

Pohja:
120g huoneenlämpöistä voita
1dl sokeria (60-70g)
1 muna
3dl vehnäjauhoja (180g)
0,75dl kaakaojauhetta (30g)

Mantelitäyte:
100g huoneenlämpöistä voita
250g (tai 300g) mantelimassaa
1 muna
4 keltuaista
0,5dl kaakaojauhetta (20g)

Vadelmaganache:
140g vadelmia
1dl kuohukermaa
0,5dl sokeria (30-35g)
200g tummaa suklaata, väh. 64% kaakaota
50g voita

Mittaa pohjan ainekset kulhoon ja sekoita tasaiseksi esim. sähkövatkaimella. Lopuksi kannattaa vielä käsin muotoilla taikina palloksi. Laita taikina jääkaappiin 20 minuutiksi. Kauli jäähtynyt taikina ohueksi levyksi ja nosta levy vuokaan. Painele taikina vuokaan niin, että taikina yltää myös reunoille. Leikkaa ylimääräinen taikina pois.
Vatkaa sekaisin huoneenlämpöinen voi ja mantelimassa. Lisää muna ja keltuaiset yksitellen ja sekoita aina välissä massa huolellisesti tasaiseksi. Lisää vielä kaakaojauhe ja sekoita. Kaada täyte pohjalle ja tasoita. Paista pohjaa ja täytettä uunin keskitason alapuolella 190-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Täytteen tulee tuntua kiinteältä paiston jälkeen. Anna piirakan jäähtyä kunnolla.
Paloittele suklaa pieniksi paloiksi kulhoon. Mittaa pieneen kattilaan vadelmat, kerma ja sokeri. Anna kermaseoksen kiehahtaa. Kaada kermaseos siivilän läpi suklaan päälle, painele vadelmista kaikki mahdollinen mehu siivilän läpi. Sekoita suklaaseos tasaiseksi käsivispilällä. Lisää voi pieninä kuutioina suklaaseokseen ja sekoita tasaiseksi. Kaada suklaaseos piirakan päälle ja tasoita. Lisää vadelmia koristeeksi ja laita jääkaappiin jähmettymään noin puoleksi tunniksi.

Virkkauksia tarpeen mukaan

Edelleen: Inhoan virkkaamista. Virkkaaminen on turruttavaa, vaatii liikaa seuraamista ja yleensä tuotos menee pieleen jollain kieroutuneella tavalla vaikka kuinka orjallisesti ohjetta seuraisit ja vaikka kuinka huolellisesti virkkaisit. Paitsi nyt nämä kaksi tuotosta pitkästä aikaa.
Molempien tekeminen lähti liikkeelle oikeasta tarpeesta. Tabletti tarvitsi oman pienen suojapussukan ja itse tarvitsin kynilleni uuden penaalin. Molempiin tuli kuosiksi Molla Millsin ihana kolmiokuvio. Jotenkin se vain hivelee omaa silmää, kaikki se symmetrisyys ja matemaattisuus. Voisin vain katsella tuota kuviota, niin nätti se on...
Lankana käytin töissä Suomen langan 12-säikeistä Liina -kalalankaa (musta ja beige) ja 12-säikeistä Molla -kalalankaa (violetti), koukku oli 2mm. Nuo ihanat 100% puuvillaa olevat langat olivatkin varsinaisen metsästämisen takana, nimittäin koitapa löytää pääkaupunkiseudulta a) lankakauppa ja b) lankakauppa, joka myy muutakin kalalankaa muun värisenä kuin luonnonvalkoisena (ja yli 6- tai 9-säikeisenä). Onneksi Helsingin puolella sijaitseva pieni, mutta varsin tunnelmallinen lankakauppa Snurre ihanine henkilökuntineen pelasti myymällä näitä lankoja!

Kyllä nyt kelpaa kuljettaa kyniä töissä!

Vähän nafti tuli, mutta isokaan ei olisi ollut hyvä...

Banaanileipää... tai siis kakkua.

Kyllä Amerikoissa sitten osataan tehdä hämmentäviä ruokia ja leivonnaisia. Yksi näistä on banaanileipä (Banana bread), joka ei oikeastaan olekaan leipää vaan ennemmin kakkua. Ja silti sitä syödään usein aamupalana. Viimeinen sysäys tämän hämmentävän leivonnaisen testaamiseen tuli amerikkalaisen bloggaajan Pioneerwomanin ohjetta lukiessa. Tämä kyseinen bloggaaja nimittäin ei voi sietää banaania missään muodossa, mutta tätä banaanileipää hän kehui. Pakkohan sen on silloin olla hyvää? Ja olihan se, toinenkin banaanin vihaaja piti siitä: Minä! Aamupalaksi en sitä ehkä söisi kuitenkaan, mutta hyvä kahvipullaahan se oli.
Ohje on Pioneerwomanin sivuilta, mutta muuntelin ohjeen täkäläisiä mittoja varten. Tällä ohjeella saat kaksi leipävuoallista tai yhden kuivakakkuvuoallisen.
Säilytysohjeita löytyi kahdenlaisia, jääkaapissa ja huoneenlämmössä. Testasin molemmat, mutta mielestäni huoneenlämmössä säilyttäessä mehevyys pysyy parempana. Mikäli säilytät leipääsi jääkaapissa, kannattaa leipää lämmittää hetki mikrossa ennen syömistä. Molemmilla tavoilla leipä tulee kuitenkin säilyttää muovipussissa, kelmulla peitettynä tai tiiviissä rasiassa, jotta leipä ei pääse kuivahtamaan.

225g huoneenlämpöistä voita
4dl sokeria
3 munaa
3,5dl banaania murskattuna (4 banaania)
10dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
1tl soodaa
360g smetanaa

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää vaahtoon munat yksitellen, vatkaa huolellisesti ennen seuraavan munan lisäämistä. Lisää banaanisose ja sekoita. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen smetanan kanssa. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina kahteen voideltuun leipävuokaan tai voideltuun kuivakakkuvuokaan. Paista keskitason alapuolella 175-asteisessa uunissa noin 70 minuuttia. Kokeile kypsyyttä puutikulla: Leipä on valmis, kun tikkuun ei tartu taikinaa. Anna leivän jäähtyä vuoassa noin 10-15 minuuttia ja kumoa leipä vuoasta. Anna leivän jäähtyä.

Punaviinimarjoja hyydykekakkuun

Näin punaviinimarja-aikaan joka paikasta löytyy herkullisia ohjeita punaviinimarjoille. Tavallista uunissa paistettavaa piirakkaa en halunnut tehdä, kun on tässä viime aikoina niitä tullut tehtyä useampiakin. Ja siksipä Kinuskikissan punaviinimarjakakku tuli kuin tilauksesta ja heti piti testata ohje. Ensin kakun huima liivatemäärä vähän jänskätti, mutta määrä on juuri passeli tähän kakkuun. Täytteestä tuli riittävän jämäkkä, että kakkua on helppo leikata kakun kuitenkaan olematta kumimainen. Alkuperäisessä ohjeessa kakku ohjeistettiin tekemään irtopohjavuokaan (halk. 24-26cm, reunoille leivinpaperia helpottamaan irrottamista), mutta itse tein kakun suoraan tarjoilulautaselle irtoreunan avulla (halk. 24cm). Irtoreunan ehdoton hyvä puoli on korkea reunus ja tasainen sileä pinta, jota ei tarvitse vuorata leivinpaperilla tai reunakalvolla saadakseen siistin reunan.
Olosuhteiden pakosta tein pienen pieniä muutoksia ainemääriin, löydät käyttämäni määrät suluista.

260g domino-keksejä (20kpl)
50g voita sulatettuna

10 liivatetta
4dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta (2 x 2,5dl = 5dl)
4dl vaniljajugurttia
1,25dl tomusokeria (1dl)
500g punaviinimarjoja
0,75dl punaviinimarjamehutiivistettä (tai marjoja sulattaessa irronnutta mehua)

Koristeluun: tummaa suklaata muutama pala

Murskaa dominot tehosekoittimessa tai kaulimen avulla muovipussin läpi. Sekoita voisula keksimurskan sekaan ja painele keksiseos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Painele keksiseos erityisen hyvin vuoan reunalle, jotta täyte ei pääse valumaan pohjan ja vuoan reunan väliin.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota vaniljakastike. Lisää vaniljakastikkeen sekaan vaniljajugurtti ja tomusokeri. Soseuta punaviinimarjat esimerkiksi sauvasekoittimella ja sekoita marjasurvos täytteeseen. Lämmitä mehutiiviste ja liuota siihen liivatteet, sekoita huolellisesti! Lisää liivateliuos ohuena nauhana täytteeseen samalla, kun sekoitat täytettä. Sekoita huolellisesti, jotta täytteeseen ei jää liivatesuiruja. Kaada valmis täyte vuokaa pohjan päälle. Tasoita pinta ja laita jääkaapiin jähmettymään yön yli tai vähintään neljäksi tunniksi. Irroita reuna vetämällä terävää veistä täytteen ja vuoan välissä koko kakun ympäri. Nosta reuna ylös. Koristele kakku sulatetulla suklaalla.

Amerikkalaistyylinen omppupiirakka

Tämän omenapiirakan ohjeen olen saanut joskus kauan kauan sitten yläasteella kotitaloustunnilla. Meillä oli kotitaloudessa kurssi, joka esitteli kansainvälisiä keittiöitä ja amerikkailaista ruokakulttuuria esiteltäessä saimme tämän ohjeen. Tämä ohje on todella yksinkertainen ja helppo ja mikä tärkeintä, todella herkullinen! Piirakan voi tehdä joko kotimaisista omenoista tai esimerkiksi Golden Delicious -omenoista. Jälkimmäiset kannattaa pilkkoa melko ohuiksi siivuiksi, jotta omenat kypsyvät mukavan pehmeiksi.

Vinkki!
Kaulitse pohja ja kansi leivinpaperin päällä ja nosta taikinalevyt leivinpaperin avulla vuokaan. Kauliminen helpottuu, jos annat taikinan jähmettyä hetken jääkaapissa. Tällöin taikina voi tosin muuttua hieman murumaiseksi.

Pohja:
150g voita
3dl vehnäjauhoja
0,5tl leivinjauhetta
2-3rkl vettä

Täyte:
4 isoa (ulkomaista) tai 10-15 pientä (kotimaista) omenaa
1dl sokeria
2tl kanelia
1rkl sulatettua voita tai juoksevaa margariinia

Nypi kulhossa pehmeä voi ja kuivat aineet tasaiseksi murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi. (Anna halutessasi taikinan jähmettyä jääkaapissa hetki.) Ota taikinasta 2/3 ja kaulitse hieman piirakkavuokaa (halkaisija noin 22cm) isommaksi pyöreäksi levyksi. Nosta taikinalevy voideltuun piirakkavuokaan ja painele taikina hyvin vuokaan. Leikkaa reunan yli menevät taikinapalat pois.
Valmista täyte seuraavaksi. Kuori omenat ja poista siemenkota ja siemenet. Siivuta omenat, kotimaiset omenat voi jättää paksummiksi paloiksi. Sekoita kulhossa omenasiivut, sokeri, kaneli ja voisula. Kaada täyte piirakkapohjalle ja levitä tasaisesti.
Kauli loppuosa taikinasta piirakkavuoan kokoiseksi levyksi ja nosta se piirakan päälle. Leikkaa taas ylimenevät osat pois. Nipistä haarukan avulla reunat kiinni huolellisesti.
Paista piirakkaa uunin keskitasolla 200 asteessa 30-40 minuuttia.

Omenainen Crème Brûlée

Omenat ovat alkaneet kypsyä ja sain appivanhemmiltani pussillisen punertavia omenoita. Ensimmäisenä mieleen tuli, että omenapiirakkahan niistä pitää tehdä. Tai siis amerikkalaistyylinen apple pie, taikinakannella ja kaikkea. Mutta piirakoita on tässä parin viikon sisään tehty jo kolmisen kappaletta (mustikoista siis), joten jotain muuta piti keksiä. Olen jo pitkään haaveillut tekeväni crème brûléeta, tosin jollain jännällä ja uudella vivahteella. Hyvää ruokaa ja annoskateutta -blogissa olikin ihanan näköinen brûlée vadelmatäytteellä ja siitä se ajatus sitten lähti: Omenatäyte ja crème brûlée!

Vinkki! Jos omistat laakeat ja matalat brûlée-vuoat, kannattaa pilkkoa omenat todella pieniksi tai jopa soseuttaa täyte, jotta omenapalat eivät jää näkyviin valmiin crème brûléen pinnalle.

(4 annosta)

Omenatäyte:
3dl omenoita pilkottuna pieneksi
1rkl voita
1rkl ruokokidesokeria
0,5tl kanelia
0,5rkl vaniljasokeria
1tl sitruunanmehua

Brûlée-massa:
4 keltuaista
80g tomusokeria
270ml (eli 2,7dl) kuohukermaa

Viimeistelyyn: ruokokidesokeria, kaasupoltin

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.
Valmista ensin omenatäyte. Kuori ja pilko omenat. Mittaa kaikki täytteen ainekset kattilaan ja aloita kuumentaminen. Keitä täytettä matalalla lämmöllä kunnes omenat ovat pehmenneet. Annostele täyte vuokien pohjalle.
Valmista seuraavaksi crème brûlée -massa. Vatkaa keltuaiset ja tomusokeri kevyesti tasaiseksi massaksi. Kuumenna kerma kattilassa, mutta älä anna kiehua. Lisää kerma ohuena nauhana keltuais-sokeri-seokseen ja sekoita huolellisesti, ettei massaan jää paakkuja. Jaa valmis massa vuokiin omenatäytteen päälle. Mikäli massan pinnalle jää kuplia, ne saa helpommin rikottua kaasupolttimella. Kuumenna massan pintaa kevyesti kaasupolttimella, kunnes kuplat hajoavat. Älä kuitenkaan lämmitä pintaa liikaa!
Asettele vuoat syvälle uunipellille ja nosta pelti uunin keskitasolle, mutta älä työnnä peltiä ihan uunin perälle vielä. Kaada pellille kuumaa vettä niin, että vesi yltää vuokien puoliväliin asti (kuumavesihaude). Työnnä pelti uuniin kunnolla ja sulje luukku. Paistoaika vaihtelee vähän, riippuen vesihauteen alkulämmöstä, 30-40 minuutin välillä. Crème brûlée on valmis, kun tönäistäessä pinta ei enää hytky. Älä kuitenkaan kypsennä yli, massa muuttuu silloin munakasmaiseksi. Ota valmiit vanukkaat pois uunista ja hauteesta, anna jäähtyä hetki. Laita vuoat jääkaappiin viilenemään ainakin 4 tunniksi.
Viimeistele crème brûléet juuri ennen tarjoilua. Ripottele pinnalle tasainen ja ohut kerros ruokokidesokeria. Paahda sokeripinta kaasupolttimella, jolloin pinnalle muodostuu ohut ja rapea sokerikerros. Koristele nätisti tai tarjoa sellaisenaan.

Punajuuria vuohenjuustolla

Syksy tulee, ihanaa! Samalla myös parvekepuutarhassa alkaa kypsymään punajuuret ja porkkanat. Tomaatteja ja kurkkuja onkin syöty jo pidemmän aikaa, mutta nyt maisteluvuorossa olivat punajuuret. Punajuuria kokeilin kasvattaa pienellä riskillä parvekkeella laatikossa, mitään takeita ei ollut onnistumisesta. Punajuuret kuitenkin tuntuivat viihtyvän hyvin aurinkoisessa nurkassa parveketta. Mitään jättimäisiä punajuuria ei laatikossa kasvanut, mutta kylläpä vain maistuivat hyvälle! Tämä ohje oli alunperin kuudelle hengelle ja tehtiin kilosta punajuuria, mutta eihän minun laatikosta kiloa tullut, joten pienensin ohjetta. Tällä pienemmällä määrällä sai kaksi aikuista vähän maistella punajuuria, yhdelle hengelle olisi ollut melko passeli iltapala.

250g punajuuria
0,25-0,5tl timjamia (tai tuoretta reilusti)
ripaus suolaa
50g vuohenjuustoa
1-2tl juoksevaa hunajaa
pinjansiemeniä

Keitä punajuuret kuorineen kypsäksi suolalla maustetussa vedessä. Kuori punajuuret kuumina ja viipaloi kuoritut punajuuret. Laita punajuuriviipaleet voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle timjami ja suola. Viipaloi vuohenjuusto ohuiksi viipaleiksi ja levitä punajuuriviipaleiden päälle. Valuta punajuurien ja vuohenjuustojen päälle hunajaa ja ripottele päälle pinjansiemeniä. Paahda uunissa 200 asteessa ylimmällä tasolla noin 10 minuuttia. Nauti lämpimänä!

Lisää mustikkapiirakkaa

Kävi kuulkaas niin, että vaikka mökiltä ei irronnut juuri lainkaan mustikoita, niin Espoon metsistä niitä löytyi kuin löytyikin. Löysimme ystäväni kanssa paikan, joka suorastaan pursusi tuota ihanaa, sinistä marjaa. Jopa niin paljon, että ensi talven mustikan tarve on nyt katettu. Ja voin siis hyvillä mielin tehdä mustikkapiirakkaa!
Tämä ohje on Valion sivuilta vähän muokattuna. Piirakka oli helppo ja nopea tehdä. Lisäksi rahka teki kivan lisän piirakkaan ja (oman logiikan mukaan) eristi mehukkaat mustikat pohjasta, jolloin pohja pääsi kypsymään rauhassa eikä jäänyt raa'aksi keskeltä.

Pohja:
100g voita
1dl sokeria
1 muna
1tl leivinjauhetta
2,5dl vehnäjauhoja

Täyte:
250g maitorahkaa
300g mustikoita
1rkl perunajauhoja (tai maissitärkkelystä)
1prk kermaviiliä
1 muna
2rkl sokeria
1tl vaniljasokeria

Valmista ensin pohja. Vaahdota huoneenlämpöinen pehmeä voi ja sokeri. Lisää muna ja sekoita huolellisesti. Lisää leivinjauhe ja vehnäjauhot, sekoita tasaiseksi. Painele taikina voideltuun vuokaan (halk. 26cm) käsin, ripottele tarvittaessa pinnalle ihan vähän jauhoja. Levitä pohjan päälle varovasti maitorahka tasaiseksi kerrokseksi. Sekoita kulhossa mustikat ja perunajauho ja ripottele piirakan päälle. Sekoita vielä kermaviili, muna, sokeri ja vaniljasokeri tasaiseksi ja kaada mustikoiden päälle tasaisesti. Paista piirakkaa uunissa keskitason alapuolella (tai alatasolla) 175 asteessa noin 40 minuuttia. Anna piirakan jäähtyä ennen tarjoilua.