Punaviinimarjakakku

Löysin ihanan kuuloisen ohjeen punaviinimarjakakkuun Lunnin blogista. Kakku kuulosti raikkaalta ja mehevältä, joten pakkohan sitä oli testata. Pakkasessakin sattui olemaan vielä sopivasti viimevuotisia punaviinimarjoja.

Kakku oli varsin helppo leipoa ja tiskiäkään ei juuri tullut. Taikinan sai tehtyä kätevästi yhdessä kulhossa ilman ainoatakaan vaahdotusta! Vain valkosuklaan rouhimisesta tuli ylimääräistä tiskiä. Noudatin ohjetta kohtuullisen orjallisesti näin ensimmäisellä testauskerralla, paitsi marjojen määrää muutin hieman. Kahden desilitran sijaan käytin reilu kolme desiä pakastettuja punaviinimarjoja. Tällä määrällä kakusta tuli juuri sopivan kirpsakka ja marjaisa. Tiedä häntä sitten, johtuikohan huomattavasti pidempi paistoaika tästä marjojen lisäämisestä vai onkohan uunini vähemmän tehokas paistaja, mutta ohjeessa annettu 50 minuuttia ei riittänyt alkuunkaan paistamiseen. Minulla aikaa kului noin 1 tunti 10 minuuttia.

Lopputulos oli kuitenkin hyvä. Kakusta tuli mehevä ja viinimarjoista tuli ihana kirpakkuus kakkuun, joka tosin tasoittui hieman valkosuklaan avulla.

55g voita
200g turkkilaista jogurttia
3 munaa
2dl sokeria
3,5dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
100g valkosuklaata karkeasti rouhittuna
3-4dl jäisiä punaviinimarjoja

Sulata voi. Sekoita kulhossa voisula, jogurtti, munat ja sokeri. Lisää vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi, älä vaivaa taikinaa. Lisää suklaarouhe ja marjat. Sekoita.
Kaada taikina leipävuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa keskitasolla tai hieman sen alapuolella noin tunnin ajan, kunnes taikina on keskeltä jähmettynyt.
Anna jäähtyä hetki, kumoa vuoasta ja koristele tomusokerilla.

Runebergin torttuja

Nyt alkaa jälleen seuraavien kausileivonnaisten aika. Juuri on saatu joulutortut ja piparit pois hyllyiltä ja sitten hyllyt valtaavat Runebergin tortut ja laskiaispullat. Joskus aiemmin pullahaasteen yhteydessä kerroinkin, että meillä ei ole pullantuoksuinen koti, sillä jostain syystä pullan leipominen ei ole minun juttuni. Sen sijaan lähes kaikki muu leipominen kylläkin on minun juttuni. Tämän takia leivottavaksi arpoutui tällä kertaa Runebergin tortut.

Joskus aiemminkin olen kai tehnyt Runebergin torttuja, mutta muistin mukaan ne olivat kuivia ja korppumaisia eivätkä juuri maistuneet miltään. Tai eivät ainakaan mantelille, kuten pitäisi. Niinpä kävin läpi useita Runebergin torttu -ohjeita löytääkseni parhaan mahdollisen ohjeen. Yhteistä näille kaikille ohjeille oli, että niissä vaahdotettiin voita ja sokeria sekä vatkattiin sekaan munia. Tämän jälkeen ohjeet eriytyivät huimasti. Toiset käyttivät vehnä- ja mantelijauhojen lisäksi piparimuruja ja korppujauhoja, toiset mitä tahansa keksimuruja ja mantelirouhetta. Myös taikinaan tuleva neste vaihteli melkein joka ohjeessa. Päädyin viimein Makustelijoiden "Riitan parempien ruuneperien" -ohjeeseen. Ohje oli sangen helppo ja lisäksi antoi liikkumavaraa omien makumieltymysten mukaan. Vaihdoin ohjeen keksimurun korppujauhoihin, kerman sijasta taikinaan tuli maitoa ja kardemummaa vain himppasen, ettei lopputulos olisi liian pullamaisen makuinen (kardemumman yhdistän vahvasti pullaan). Näillä muutoksilla tuli alla oleva ohje.

Taikinasta tulee kuusi korkeaa Runebergin torttua suorassa torttumuotissa. Mikäli käytät muffinssimuotteja, torttuja tulee todennäköisesti 10-12 kappaletta.

150g voita
0,75dl sokeria
0,75dl fariinisokeria
2 munaa
2dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
0,25tl kardemummaa
2dl mantelijauhetta
0,5dl korppujauhoja
0,5dl mantelirouhetta
0,75dl maitoa

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen taikinaan hyvin sekoittaen. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kardemumma. Sekoita toisessa kulhossa mantelijauhe, korppujauho ja mantelirouhe. Lisää jauhoseokset vuorotellen taikinaan. Sekoita vain sen verran, että ainekset sekoittuvat, älä vaivaa taikinaa. Lisää viimeisenä mukaan maito ja sekoita taikina tasaiseksi.
Voitele ja korppujauhota vuoat huolellisesti. Jaa taikina (lusikoiden tai pursottamalla) vuokiin tasaisesti. Taikina kohoaa, joten jätä hieman kohoamisvaraa. Paista tortut 200-asteisessa uunissa keskitasolla 15-20 minuuttia, riippuen torttujen koosta. Kokeile kypsyyttä tikulla. Anna kypsien torttujen jäähtyä hetki muotissa ja kumoa ne sen jälkeen.
Jos haluat tortun tasaisen pohjan päälle, leikkaa leivoksen kupera hattu pois, jotta leivos pysyy tasaisesti pystyssä. Pistele hammastikulla (cocktailtikku) syviä reikiä torttuihin, jotta kostutusliemi pääsee imeytymään paremmin. Pistojäljet jäävät piiloon koristeltaessa.

Kostutusliemi:
2dl vettä
0,5dl sokeria
2rkl rommia (jätä pois, jos haluat alkoholittoman tortun)

Kiehauta kattilassa vesi ja sokeri. Lisää rommi, mutta älä enää kuumenna seosta! Lusikoi torttujen päälle lientä reilusti (!!), jotta liemi pääsee imeytymään kunnolla.

Viimeistele koristelemalla. Lusikoi tai pursota vadelmamarmeladia tortun päälle sopiva nökäre. Valmista tomusokerikuorrute tomusokerista, sitruunamehusta ja vedestä. Kuorrute saa olla jämäkkää, mutta liian jämäkällä ei saa nättiä pursotusta. Pursota tomusokerikuorrutteella rinkula hillon ympärille.

Anna makustua hetki ja nauti!

Kuin kaksi Pisan tornia, vaikka näyttivät suorilta luonnossa. Mitä tapahtui?!

Blogi täytti vuoden!

Jee! Aika menee lentäen ja tänään tuli täyteen yksi vuosi siitä päivästä, kun pistin blogin pystyyn hetken mielijohteesta. Hetkeäkään en päätöstäni ole katunut, nyt ovat reseptit ja aikaansaannokset nätisti tallessa.

Merkkipäivän kunniaksi päätin pyöräyttää jotain uutta, jotain perinteistä ja jotain jännää, kuitenkin sesongin mukaisella teemalla. Perinteistä tässä oli tiikerikakkumaisuus, uutta oli vaalean osan värjääminen oranssilla ja maustaminen appelsiinilla. Jännäksi kakun teki raita, joka oli maustettu ja värjätty lakritsajauheella ja lakritsakastikkeella. Jos raidan haluaisi selkeämmin mustaksi, kannattaisi taikinaosaa värjätä vielä mustalla elintarvikevärillä.

Ohjeella taikinaa riittää isoon Nordic Waren 2,36 litraiseen vuokaan. Mikäli leivot perinteisellä 1,8 litraiseen vuokaan, vähennä kaikista mitoista noin neljännes.

250g voita
2,5dl sokeria
4 munaa
4dl vehnäjauhoja
2,5tl leivinjauhetta
2,5tl vaniljasokeria

Vaalea raita: 1dl vehnäjauhoja, 1 appelsiinin raastettu kuori, 0,5dl appelsiinista puristettua mehua, oranssia elintarvikeväriä
Tumma raita: 3rkl lakritsajauhetta, 0,75dl lakritsakastiketta, (mustaa elintarvikeväriä)

Voitele ja jauhota vuoka huolellisesti (tai käytä vuokaspraytä!) ja laita uuni lämpeämään 175-asteiseksi. Raasta valmiiksi appelsiinin kuori ja purista appelsiinista mehu. Sekoita taikinaa varten kuivat aineet.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen ja sekoita voimakkaasti. Lisää jauhoseos ja sekoita taikina tasaiseksi. Ota taikinasta noin kolmasosa erilliseen kulhoon, tästä osasta tehdään tumman raidan taikina. Lisää tähän pienempään taikinaosaan lakritsajauhe ja -kastike, sekoita tasaiseksi. Värjää taikina mustaksi halutessasi. Lisää isompaan taikinaosaan appelsiinin kuoriraaste ja mehu sekä vehnäjauhot, sekoita tasaiseksi. Värjää halutessasi tämä osa oranssilla värillä.

Lusikoi vajaa puolet appelsiinitaikinasta kakkuvuokaan. Tämän päälle lusikoidaan lakritsataikina. Levitä päälle vielä loput appelsiinitaikinasta. Kiepauta haarukalla pieniä kiekuroita taikinan läpi, jotta taikinat sekoittuvat nätisti. Tasoita kakun pinta ja paina keskelle pieni syvennys, jotta taikina kohoaisi uunissa tasaisemmin. Paista uunissa keskitason alapuolella noin 50 minuuttia, kunnes taikina ei tartu enään tikkuun. Kumoa hetken jäähtynyt kakku lautaselle ja anna jäähtyä loppuun.

Valkosuklaakakku

Etsin tässä yhtenä päivänä ideoita vaalean mutakakun leipomiseen ja satuin törmäämään hirmu herkullisen näköiseen ohjeeseen amerikkalaisessa Jules Food -blogissa. Ohjeessa oli kaikki hyvät puolet, mitä kakkua leipoessa voisi toivoa: Helppo tehdä eikä sokerissa ja rasvassa ole pihistelty! Tämän kakun kohdalla ei siis kannata alkaa laskea kaloreita. Ohjetta muunsin lähinnä kuorrutteen osalta, sen heitin ikäänkuin hatusta. Muutoin muunsin amerikkalaiset mitat gramma- ja desimittoihin. Ohjeen mukaan taikinasta tulisi halkaisijaltaan 22cm kokoinen kakku, mutta suurin omistamani irtopohjavuoka oli kokoa 20cm, joten taikinasta tuli myös pienempi 16cm kakku. Voisin kuvitella, että kakku onnistuu hyvin myös 24cm vuoassa. Kuorrutteen glukoosisiirapin voi jättää pois, mutta se tekee valkosuklaakuorrutteen koostumuksesta sitkaamman, jolloin kuorrutteesta tulee nätin valuvan oloinen jämähtäen muotoonsa.

Pohja:
180g valkosuklaata
350g voita
6,25dl sokeria
3,5dl maitoa
6,25dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljauutetta tai 1rkl vaniljasokeria
3 munaa

Kuorrute:
225g valkosuklaata
0,5dl kermaa
50g glukoosisiirappia

Mittaa kattilaan valkosuklaa, voi, sokeri ja maito. Kuumenna varovasti kattilassa koko ajan sekoittaen, kunnes voi ja suklaa ovat sulaneet. Kaada kulhoon ja anna seoksen jäähtyä kädenlämpöiseksi. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet sekä lasissa munat ja vaniljauute. Annostele munaseos ja jauhoseos vuorotellen jäähtyneeseen keitokseen. Sekoita tasaiseksi, mutta älä ylivatkaa. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun irtopohjavuokaan. Paista kakkua uunin keskitason alapuolella 160 asteessa noin 90-110 minuuttia (1h30min - 1h50min). Kokeile kakun kypsyyttä tikulla. Kakku saa jäädä keskeltä meheväksi. Anna valmiin kakun jäähtyä vuoassa.

Poista jäähtynyt kakku vuoasta ja siirrä tarjoilualustalle. Leikkaa kakkupohjan kupera yläosa tasaiseksi. Tätä osaa ei kannata heittää pois! Leikkaa leivinpaperista suikaleita, jotka voit sujauttaa kakun alle suojaamaan tarjoiluastiaa kuorrutuksen aikana. Valmista kuorrute seuraavaksi. Sulata suklaa varovasti vesihauteessa tai mikrossa. Kuumenna kattilassa kerma ja glukoosisiirappi, älä anna kiehua! Ota kattila pois liedeltä ja kaada suklaasula kerman joukkoon. Sekoita varovasti sekaisin, ettei kuorrutteesta erotu rasva. Anna kuorrutteen jäähtyä hetki, jotta se on sopivan paksua kaadettavaksi. Kaada kuorrute kakun päälle ja levitä.

Koristele esimerkiksi vadelmilla tai suklaarouheella.

Banaanileipää... tai siis kakkua.

Kyllä Amerikoissa sitten osataan tehdä hämmentäviä ruokia ja leivonnaisia. Yksi näistä on banaanileipä (Banana bread), joka ei oikeastaan olekaan leipää vaan ennemmin kakkua. Ja silti sitä syödään usein aamupalana. Viimeinen sysäys tämän hämmentävän leivonnaisen testaamiseen tuli amerikkalaisen bloggaajan Pioneerwomanin ohjetta lukiessa. Tämä kyseinen bloggaaja nimittäin ei voi sietää banaania missään muodossa, mutta tätä banaanileipää hän kehui. Pakkohan sen on silloin olla hyvää? Ja olihan se, toinenkin banaanin vihaaja piti siitä: Minä! Aamupalaksi en sitä ehkä söisi kuitenkaan, mutta hyvä kahvipullaahan se oli.
Ohje on Pioneerwomanin sivuilta, mutta muuntelin ohjeen täkäläisiä mittoja varten. Tällä ohjeella saat kaksi leipävuoallista tai yhden kuivakakkuvuoallisen.
Säilytysohjeita löytyi kahdenlaisia, jääkaapissa ja huoneenlämmössä. Testasin molemmat, mutta mielestäni huoneenlämmössä säilyttäessä mehevyys pysyy parempana. Mikäli säilytät leipääsi jääkaapissa, kannattaa leipää lämmittää hetki mikrossa ennen syömistä. Molemmilla tavoilla leipä tulee kuitenkin säilyttää muovipussissa, kelmulla peitettynä tai tiiviissä rasiassa, jotta leipä ei pääse kuivahtamaan.

225g huoneenlämpöistä voita
4dl sokeria
3 munaa
3,5dl banaania murskattuna (4 banaania)
10dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
1tl soodaa
360g smetanaa

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää vaahtoon munat yksitellen, vatkaa huolellisesti ennen seuraavan munan lisäämistä. Lisää banaanisose ja sekoita. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan vuorotellen smetanan kanssa. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina kahteen voideltuun leipävuokaan tai voideltuun kuivakakkuvuokaan. Paista keskitason alapuolella 175-asteisessa uunissa noin 70 minuuttia. Kokeile kypsyyttä puutikulla: Leipä on valmis, kun tikkuun ei tartu taikinaa. Anna leivän jäähtyä vuoassa noin 10-15 minuuttia ja kumoa leipä vuoasta. Anna leivän jäähtyä.

70v-juhlien kakkuja

Sain tilaisuuden leipoa 70v-juhlien kakut tällä viikolla. Toiveena oli suklaakakkuja ja kuivakakku. Suklaakakut tein aiemmin erittäin hyväksi ja toimivaksi testatulla ohjeella, joka löytyy täältä. Tein ohjeen kaksinkertaisena ja vuoat olivat 20cm irtoreunavuoat, pohjat halkaisin kolmeen kerrokseen. Kuivakakku oli valkosuklaa-limekakku, joka on siis oma reseptini täältä.

Suklaakakun koristeeksi tein ison gerberan sokerimassasta. Valitettavasti hovikuvaajani ei saanut juhlien tuoksinnassa otettua parempaa kuvaa kakusta niin, että koristekin olisi näkynyt.

Mehevä lime-valkosuklaakakku

Tätä kakkua ei millään tavalla voi kutsua kuivakakuksi. Kakun sisus on pehmeä, kostea ja raikas. Jostain ihan puskista tuli ajatus kuivakakun leipomisesta eikä sitä tunnetta helpottanut eilinen käynti Vantaan Tammiston Confetissa. Olen pitkään haaveillut uudesta Nordic Waren kakkuvuoasta ja sieltäpä sellaisen ostin. Oikeasti olin etsinyt koko ajan perinteisen ja modernin kuivakakkuvuoan risteytystä, Heritagea. Jostain syystä sitä ei kuitenkaan ole nyt saatavilla, mutta onneksi liikkeestä löytyi toinenkin vuoka ja miellytti ainakin omaa silmää. Tämä Jubilee on jollain tavalla ihanan geometrinen ja veistoksellinen ja no, kaikkea mistä tällainen matemaattinen ihminen tykkää! Ihana uusi vuokani suorastaan vaati päästä kokeiltavaksi ja sitä varten sävelsin ihan oman reseptin. Näissä Nordic Waren vuoissa muuten pitää sitten ottaa huomioon, että ne ovat isompia kuin ne perinteiset kakkuvuoat. Jos teet tämän kakun perinteiseen vuokaan, pienennä taikinaa vähän. Ehkä neljänneksen pienempi taikina riittää tuolloin? Tämä vuoka oli vetoisuudeltaan 2,4 litraa, joten mittaa oma vuokasi ja suhteuta taikinan koko siihen.

250g voita
225g valkosuklaata
2dl sokeria
4 munaa
0,5dl kermaa
2,5tl leivinjauhetta
4dl vehnäjauhoja
2 limen kuori ja mehu

Sulata valkosuklaa. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sekoita siihen valkosuklaasula. Vaahdota toisessa kulhossa sokeri ja munat. Yhdistä vaahdot, sekoita nuolijalla. Lisää loput aineet seokseen ja sekoita tasaiseksi. Kaada voideltuun vuokaan (itse käytiin voiteluun vuokaspraytä) ja tasoita pinta. Paista keskitason alapuolella 175-asteisessa uunissa 50-60 minuuttia. Anna jäähtyä hetki vuoassa ja kumoa sitten.