Churroja vappuherkkuna

Vappu on ehkä kaikista juhlista sokerihuurretuin. Kaikki herkut kyllästetään sokerilla: Sima (0,5kg sokeria sekä sitruunoita ja rusinoita neljässä litrassa nestettä), munkit (pyöritetään sokerissa), tippaleivät (päällystetään tomusokerilla) jne. Tämänkertainen uutuus ei ollut poikkeus tuohon sääntöön. Tein ensimmäistä kertaa ihan itse churroja. Näissä herkuissa ei taikinassa itsessään ollut yhtään sokeria, mutta nämäkin kieritettiin paistamisen jälkeen vielä sokerissa.

Churrot ovat espanjalainen herkku, jota myydään pääasiallisesti markkinoilla kojuista. Churrot tehdään tuulihattutaikinasta pursottamalla taikinaa upporasvaan, jossa ne paistetaan. Monesti ne tarjoillaan lämpimän suklaakastikkeen kera, mutta meillä ne uppoavat ilman kastikettakin. Näiden tekeminen oli todella helppoa ja nopeaa, joten suosittelen testaamaan!

Ohjeen löysin Pullahiiren blogista. Tällä ohjeella tulee muuten todella iso annos churroja, josta riittää isommallekin perheelle tai seurueelle.

2,5dl vettä
125g voita
2,5dl vehnäjauhoja
0,25tl suolaa
3 munaa

Paistamiseen: 1-2 litraa rapsiöljyä (määrä riippuu paljon kattilan koosta)
Sokerointiin: Siro hienosokeria tai tavallista kidesokeria

Mittaa vesi ja voi kattilaan. Kiehauta ja sekoita, kunnes voi on sulanut kokonaan. Sekoita vehnäjauhot ja suola keskenään ja lisää kaikki kerralla voi-vesiseokseen. Sekoita voimakkaasti, kunnes taikina irtoaa kattilan reunoista ja on tasainen massa. Anna taikinan jäähtyä hetki, noin 10 minuuttia. Lisää munat yksitellen voimakkaasti. Voit käyttää sähkövatkainta, mutta omalla kokemuksella voin sanoa, että vatkain on loppuvaiheessa hankala, kun taikina käy paksuksi ja tarttuu vatkaimiin. Kun taikina on tasaista ja kiiltävää, siirrä taikina pursotinpussiin, jossa on pieni tähtitylla.
Kuumenna rasva kattilassa 170-180-asteiseksi. Tarkkailee lämpötilaa digitaalisella paistolämpömittarilla, älä anna öljyn kuumentua yli 180 asteiseksi! Pursota taikinaa öljyyn ja katkaise taikina leikkaamalla saksilla. Omaan kattilaani mahtui juuri 5-6 taikinapätkää kerrallaan. Paista churroja molemmilta puolilta noin minuutin ajan. Nosta churrot jäähtymään talouspaperin päälle lautaselle. Sokeroi churrot esimerkiksi muovikipossa ravistamalla.

Pasha

Aikaisempina vuosina olen tehnyt pashan mutkia oikomalla eli sekoittamalla kermavaahtoa ja erilaisia rahkoja rusinoiden kanssa sekaisin ja valuttanut massan. Nyt tein ensimmäistä kertaa pashaa ihan "alusta alkaen" eli en käyttänyt valmiiksi maustettuja rahkoja. Tämä ohje olikin varsin onnistunut eikä voita ja sokeria ole säästelty. Koristelun unohdin suunnitella etukäteen, joten koristelu hoidettiin tällä kertaa valikoidun värisillä M&M -karkeilla.

3 keltuaista
225g voita
2dl + 0,75dl sokeria
500g maitorahkaa
1tl vaniljasokeria
1dl mantelirouhetta
1dl rusinoita
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu
1 appelsiinin raastettu kuori ja mehu
3,3dl kuohukermaa

Vaahdota keltuaiset ja 0,75dl sokeria. Toisessa kulhossa vaahdota pehmeä voi ja 2dl sokeria. Yhdistä vaahdot ja lisää joukkoon maitorahka. Lisää makuaineet: vaniljasokeri, mantelirouhe, rusinat, sitrusraasteet ja mehut. Sekoita massa. Vaahdota kuohukerma ja kääntele massan joukkoon. Kaada massa sideharsolla tai kahvinsuodatinpaperilla vuorattuun pashamuottiin tai siivilään. Anna valua yön ajan. Kumoa pasha tarjoiluastialle ja koristele mielesi mukaan.

"Happamia", sanoi kettu pihlajanmarjoista

Tänä vuonna on erinomainen pihlajanmarjavuosi, sillä pihlajat suorastaan notkuvat marjoista. Siksipä suuntasin viime viikonloppuna pienemmän tytön kanssa metsään keräämään pihlajanmarjoja. Ongelmaksi meinasi kuitenkin muodostua, että alimmilla oksilla olevat marjat olivat kohtuullisen huonokuntoisia ja parhaat marjat sijaitsivat yläoksilla. Yläoksille näin lyhyellä ei ole mitään asiaa, joten kävimme monta puuta läpi ennen kuin marjoja oli lähellekään riittävää määrää. Mehua ei niin pienestä marjamäärästä tullut kuin puolisen litraa, joten käytin koko satsin pihlajanmarjamarmeladeihin. Siis Fazerin Kettu-karkkien hengessä. Marmeladien valmistaminen oli helppoa ja aktiivinen vaihe nopea. Passiivisesti valmistaminen oli kuitenkin hidasta, sillä hyytymiseen menee 2-4 tuntia ja marmeladin kuivumiseen parikin päivää. Tuoretta marmeladia ei kannata pyöritellä heti sokerissa, vaan anna marmeladin kuivua pari päivää, jotta sokerit eivät liukene karkin päältä.

Keitä ensin marmeladeja varten huuhdelluista ja peratuista marjoista mehua. Helpoimmin se käy mehustimella. Kaada mehustimen alimpaan kattilaan vettä ja kasaa kaksi ylintä kattilaa sen päälle. Kaada puhtaat marjat ylimpään kattilaan ja sirottele sokeria marjojen päälle. Kuumenna kattilaa, jotta vesi alkaa kiehua ja höyry nousee marjojen sekaan. Keitä niin kauan, että mehua ei enää tule (noin 20-30 minuuttia, riippuu marjojen määrästä). Valuta mehua puhtaaseen astiaan sitä mukaa kuin sitä irtoaa marjoista. Voit lopuksi painella marjoja esimerkiksi kauhalla tai muusinuijalla, jotta saat kaiken mehun talteen. Suodata mehu harsokankaan läpi. Kiehauta mehu kattilassa ja kuori pinnalle muodostuva vaahto pois. Anna mehun jäähtyä.

5dl pihlajanmarjamehua
2dl hillosokeria
2tl agar-agarjauhetta (tai kolminkertainen määrä agar-agarhiutaleita)

Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja sekoita. Aloita kuumentamaan, sekoita samalla. Keitä seosta noin 5 minuuttia. Kaada valmis, kuuma seos kelmulla vuorattuun astiaan tai irtoreunavuokaan ja anna jähmettyä huoneenlämmössä. Leikkaa jähmettynyt marmeladi kuutioiksi ja anna kuivua huoneenlämmössä pari päivää. Sokeroi valmiit marmeladit ja nauti.

Suklaahippukeksikippoja

Mistä tietää, että leivonta-addikti alkaa tervehtymään? No tietenkin siitä, että internetselaimessa on auki parikymmentä välilehteä ja jokaisessa niistä on jokin ihana herkku, jonka haluaisi leipoa. Ja siitä, että toteuttaa niistä ensimmäisen. Tämän sairasloman viimeisen päivän kunniaksi leivoin keksikuppeja, joihin sain innostuksen In The Houze -blogista. Blogin pitäjä Minna oli tehnyt hieman epäonnisisia keksikuppeja ja idea alkoi heti kiinnostamaan. Pienellä googlailulla löysin Byron Talbottin ohjeen suklaahippukeksikippohin ihan videon kera. Testattuani ohjetta olen melko tyytyväinen. Ensi kerralla teen kuoresta ohuemman, jotta kipot lähtevät paremmin irti vuoasta. Vuokana voi käyttää esimerkiksi kohokasvuokia, kahvikuppeja tai muffinsipeltiä. Vuoat pitää kuitenkin muistaa voidella huolellisesti, jotta saat keksikipot irtoamaan ilman väkivaltaa.

100g voita
1dl sokeria
1dl fariinisokeria
1 muna
4,5dl vehnäjauhoja
1,5dl suklaahippuja tai -rouhetta (tumma suklaa)

Kippojen sisälle: tummaa suklaata

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit huolellisesti. Lisää muna ja sekoita. Sekoita taikinaan vielä jauhot kolmessa erässä, kunnes taikina on kiinteää. Lisää vielä suklaahiput, sekoita. Laita taikina puoleksi tunniksi jääkaappiin.
Voitele vuoan voilla. Ota taikinasta pala ja painele se vuoan pohjalle ja reunoille ohueksi kuoreksi. Tasoita yläreuna painelemalla.

Paista 175-asteisessa uunissa keskitasolla noin 15-20 minuuttia. Anna keksikippojen jäähtyä vuoassa. Kun kipot ovat jäähtyneet hieman, sulata tummaa suklaata. Sivele sudilla suklaasulaa kippojen sisäreunoille ja pohjaan. Näin kipot kestävät paremmin pehmeämättä esimerkiksi jäätelöä. Kun kipot ovat jäähtyneet kunnolla irroita keksikipot varovasti vuoasta. Tarvittaessa kopauta vuokaa pöytää vasten ylösalaisin.

Omenainen Crème Brûlée

Omenat ovat alkaneet kypsyä ja sain appivanhemmiltani pussillisen punertavia omenoita. Ensimmäisenä mieleen tuli, että omenapiirakkahan niistä pitää tehdä. Tai siis amerikkalaistyylinen apple pie, taikinakannella ja kaikkea. Mutta piirakoita on tässä parin viikon sisään tehty jo kolmisen kappaletta (mustikoista siis), joten jotain muuta piti keksiä. Olen jo pitkään haaveillut tekeväni crème brûléeta, tosin jollain jännällä ja uudella vivahteella. Hyvää ruokaa ja annoskateutta -blogissa olikin ihanan näköinen brûlée vadelmatäytteellä ja siitä se ajatus sitten lähti: Omenatäyte ja crème brûlée!

Vinkki! Jos omistat laakeat ja matalat brûlée-vuoat, kannattaa pilkkoa omenat todella pieniksi tai jopa soseuttaa täyte, jotta omenapalat eivät jää näkyviin valmiin crème brûléen pinnalle.

(4 annosta)

Omenatäyte:
3dl omenoita pilkottuna pieneksi
1rkl voita
1rkl ruokokidesokeria
0,5tl kanelia
0,5rkl vaniljasokeria
1tl sitruunanmehua

Brûlée-massa:
4 keltuaista
80g tomusokeria
270ml (eli 2,7dl) kuohukermaa

Viimeistelyyn: ruokokidesokeria, kaasupoltin

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.
Valmista ensin omenatäyte. Kuori ja pilko omenat. Mittaa kaikki täytteen ainekset kattilaan ja aloita kuumentaminen. Keitä täytettä matalalla lämmöllä kunnes omenat ovat pehmenneet. Annostele täyte vuokien pohjalle.
Valmista seuraavaksi crème brûlée -massa. Vatkaa keltuaiset ja tomusokeri kevyesti tasaiseksi massaksi. Kuumenna kerma kattilassa, mutta älä anna kiehua. Lisää kerma ohuena nauhana keltuais-sokeri-seokseen ja sekoita huolellisesti, ettei massaan jää paakkuja. Jaa valmis massa vuokiin omenatäytteen päälle. Mikäli massan pinnalle jää kuplia, ne saa helpommin rikottua kaasupolttimella. Kuumenna massan pintaa kevyesti kaasupolttimella, kunnes kuplat hajoavat. Älä kuitenkaan lämmitä pintaa liikaa!
Asettele vuoat syvälle uunipellille ja nosta pelti uunin keskitasolle, mutta älä työnnä peltiä ihan uunin perälle vielä. Kaada pellille kuumaa vettä niin, että vesi yltää vuokien puoliväliin asti (kuumavesihaude). Työnnä pelti uuniin kunnolla ja sulje luukku. Paistoaika vaihtelee vähän, riippuen vesihauteen alkulämmöstä, 30-40 minuutin välillä. Crème brûlée on valmis, kun tönäistäessä pinta ei enää hytky. Älä kuitenkaan kypsennä yli, massa muuttuu silloin munakasmaiseksi. Ota valmiit vanukkaat pois uunista ja hauteesta, anna jäähtyä hetki. Laita vuoat jääkaappiin viilenemään ainakin 4 tunniksi.
Viimeistele crème brûléet juuri ennen tarjoilua. Ripottele pinnalle tasainen ja ohut kerros ruokokidesokeria. Paahda sokeripinta kaasupolttimella, jolloin pinnalle muodostuu ohut ja rapea sokerikerros. Koristele nätisti tai tarjoa sellaisenaan.

Pieniä marjapannareita

Sunnuntai-illan iloksi paistelin kahdenlaisia lettuja, pinaattilettuja ja marjapannareita. Amerikkalaistyylisiä pannareita olen joskus paistellut yläasteella saamallani ohjeella, mutta vaihtelu virkistää. Siksipä etsin uuden ohjeen ja sellaisen löysin Yhteishyvän sivuilta. Ohje oli varsin helppo ja maku mitä loistavin, erityisesti vaahterasiirapin kanssa. Nam! Pakastemarjoina meillä oli tällä kertaa suomalaiset puutarhavadelmat, punaviinimarjoja ja ikuisen vanhoja mustikoita.

2 munaa
2rkl fariinisokeria
1dl maitoa
200g kevyt ranskankermaa (Ehrmannia taisi olla itselläni)
3,5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
suolaa
2rkl juoksevaa margariinia
2dl pakastemarjoja


Vatkaa munien rakenne kevyesti rikki ja sekoita mukaan fariinisokeri. Lisää maito ja ranskankerma, sekoita tasaiseksi. Yhdistä kuivat aineet ja sekoita joukkoon. Viimeiseksi kääntele taikinan joukkoon juokseva margariini ja pakastemarjat. Älä sekoita liian voimakkaasti tai lopputuloksena on kaiken kukertavia pannareita.
Paista pannarit juoksevalla margariinilla keskilämpöisellä pannulla. Liian kuuma pannu polttaa pannarin pinnan ja sisus jää raa'aksi.