Runebergin torttuja

Nyt alkaa jälleen seuraavien kausileivonnaisten aika. Juuri on saatu joulutortut ja piparit pois hyllyiltä ja sitten hyllyt valtaavat Runebergin tortut ja laskiaispullat. Joskus aiemmin pullahaasteen yhteydessä kerroinkin, että meillä ei ole pullantuoksuinen koti, sillä jostain syystä pullan leipominen ei ole minun juttuni. Sen sijaan lähes kaikki muu leipominen kylläkin on minun juttuni. Tämän takia leivottavaksi arpoutui tällä kertaa Runebergin tortut.

Joskus aiemminkin olen kai tehnyt Runebergin torttuja, mutta muistin mukaan ne olivat kuivia ja korppumaisia eivätkä juuri maistuneet miltään. Tai eivät ainakaan mantelille, kuten pitäisi. Niinpä kävin läpi useita Runebergin torttu -ohjeita löytääkseni parhaan mahdollisen ohjeen. Yhteistä näille kaikille ohjeille oli, että niissä vaahdotettiin voita ja sokeria sekä vatkattiin sekaan munia. Tämän jälkeen ohjeet eriytyivät huimasti. Toiset käyttivät vehnä- ja mantelijauhojen lisäksi piparimuruja ja korppujauhoja, toiset mitä tahansa keksimuruja ja mantelirouhetta. Myös taikinaan tuleva neste vaihteli melkein joka ohjeessa. Päädyin viimein Makustelijoiden "Riitan parempien ruuneperien" -ohjeeseen. Ohje oli sangen helppo ja lisäksi antoi liikkumavaraa omien makumieltymysten mukaan. Vaihdoin ohjeen keksimurun korppujauhoihin, kerman sijasta taikinaan tuli maitoa ja kardemummaa vain himppasen, ettei lopputulos olisi liian pullamaisen makuinen (kardemumman yhdistän vahvasti pullaan). Näillä muutoksilla tuli alla oleva ohje.

Taikinasta tulee kuusi korkeaa Runebergin torttua suorassa torttumuotissa. Mikäli käytät muffinssimuotteja, torttuja tulee todennäköisesti 10-12 kappaletta.

150g voita
0,75dl sokeria
0,75dl fariinisokeria
2 munaa
2dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
0,25tl kardemummaa
2dl mantelijauhetta
0,5dl korppujauhoja
0,5dl mantelirouhetta
0,75dl maitoa

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen taikinaan hyvin sekoittaen. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kardemumma. Sekoita toisessa kulhossa mantelijauhe, korppujauho ja mantelirouhe. Lisää jauhoseokset vuorotellen taikinaan. Sekoita vain sen verran, että ainekset sekoittuvat, älä vaivaa taikinaa. Lisää viimeisenä mukaan maito ja sekoita taikina tasaiseksi.
Voitele ja korppujauhota vuoat huolellisesti. Jaa taikina (lusikoiden tai pursottamalla) vuokiin tasaisesti. Taikina kohoaa, joten jätä hieman kohoamisvaraa. Paista tortut 200-asteisessa uunissa keskitasolla 15-20 minuuttia, riippuen torttujen koosta. Kokeile kypsyyttä tikulla. Anna kypsien torttujen jäähtyä hetki muotissa ja kumoa ne sen jälkeen.
Jos haluat tortun tasaisen pohjan päälle, leikkaa leivoksen kupera hattu pois, jotta leivos pysyy tasaisesti pystyssä. Pistele hammastikulla (cocktailtikku) syviä reikiä torttuihin, jotta kostutusliemi pääsee imeytymään paremmin. Pistojäljet jäävät piiloon koristeltaessa.

Kostutusliemi:
2dl vettä
0,5dl sokeria
2rkl rommia (jätä pois, jos haluat alkoholittoman tortun)

Kiehauta kattilassa vesi ja sokeri. Lisää rommi, mutta älä enää kuumenna seosta! Lusikoi torttujen päälle lientä reilusti (!!), jotta liemi pääsee imeytymään kunnolla.

Viimeistele koristelemalla. Lusikoi tai pursota vadelmamarmeladia tortun päälle sopiva nökäre. Valmista tomusokerikuorrute tomusokerista, sitruunamehusta ja vedestä. Kuorrute saa olla jämäkkää, mutta liian jämäkällä ei saa nättiä pursotusta. Pursota tomusokerikuorrutteella rinkula hillon ympärille.

Anna makustua hetki ja nauti!

Kuin kaksi Pisan tornia, vaikka näyttivät suorilta luonnossa. Mitä tapahtui?!

Uusinta paellasta

Viime vuoden puolella teimme paellaa, jonka ohjeen löysin Olivia-lehdestä. Ohje ei kuitenkaan ollut ihan paras eikä myöskään lopputulos. Nyt teimme vähän lisää taustatyötä etsimällä reseptiä ulkomaisilta sivustoilta sekä ostamalla Espanjasta paremman paella-pannun ja varsinaista paellariisiä. Ja voilá! Lopputuloksena oli aivan loistava Paella Mixta eli paella kanalla, katkaravuilla ja chorizolla.

Tämänkertainen ohje löytyi Whole Food Marketin sivuilta.

1,2 litraa kanalientä
0,5tl sahramia
oliiviöljyä
300g kanasuikaleita
150g chorizoa ohueksi siivutettuna
1rkl savustettua paprikajauhetta, pimentón dulce
4 laakerinlehteä
4 valkosipulinkynttä murskattuna
1 sipuli hienonnettuna
1 tomaatti kuorittuna ja pilkottuna
0,75tl suolaa
0,25tl pippuria jauhettuna
400g (noin 4,75dl) paellariisiä (tai risottoriisiä)
1prk (190g) artisokan sydämiä pilkottuna
2 grillattua ja säilöttyä paprikaa viipaloituna
100g katkarapuja

Ota kuumaa kanalientä pari desilitraa mukiin ja lisää joukkoon sahrami. Anna liemen maustua noin 10 minuuttia.
Lorauta pannulle pari ruokalusikallista oliiviöljyä paellapannulle (tai korkeareunaiselle paistinpannulle) ja ruskista siinä kanasuikaleet ja chorizot. Kun kanat ovat kypsiä, lisää paprikajauhe, laakerinlehdet, valkosipulit, sipulit, tomaatit, suola ja pippuri. Sekoita ja paista 5-10 minuuttia. Kaada pannulle sahramiliemi ja kanaliemi. Lisää riisi ja sekoita ne tasaisesti pannulle. Tämän jälkeen seosta ei enää sekoiteta! Asettele paellan pinnalle paparikaviipaleet ja artisokat. Anna kiehua 15-18 minuuttia. Lisää katkaravut ja painele niitä paellan pinnan alle, mutta älä sekoita pannun pohjaa. Anna kiehua vielä 5-7 minuuttia, kunnes riisi on kypsää ja neste imeytynyt. HUOM! Paellan pohjalle kuuluu muodostua ruskistunut pinta! Anna vetäytyä hetki ja tarjoile sitruunalohkojen kanssa.

Se kuuluisa "vaivaamaton leipä"

Blogimaailmassa ja ruokalehdissä on viimeisen vuoden aikana puhuttu paljon vaivaamattomasta leivästä eli leivästä, jota ei vaivata niin, että siihen muodostuisi sitkoa. Nyt vuoden asiaa harkittuani uskaltauduin kyseistä leipää testaamaan.

Vaivaamattoman leivän perusidea on siis se, että taikinan kaikki ainekset vain sekoitetaan nopeasti kulhossa sekaisin (ei vaivata), annetaan kohota vähintään yön yli huoneenlämmössä ja paistetaan kuumassa kannellisessa padassa noin 45 minuuttia. Helppoa. Ja jauhoina voi käyttää melkein mitä tahansa jauhoja (tosin ainakin osa pitää olla vehnäjauhoja) ja sekaan voi heittää mitä ikinä mieli tekee, esimerkiksi juustoraastetta, yrttejä tai siemeniä. Ohjeen sain yhdistelemällä eri lähteistä löytämiäni ohjeita ja vaihtamalla kuivahiivan tuorehiivaan. Paistamiseen käytin pientä Kokki-pataa, tilavuudeltaan kai reilu 2 litraa. Pata voi olla käytännössä mikä tahansa pata tai uunin kestävä astia, jossa on reunat. Jos padassasi ei ole kantta, käytä foliota päällä paistamisen aikana.

Kohotusajasta vielä pari sanaa. Nimittäin lähes kaikissa ohjeissa annettiin kohotusajaksi 12-18 tuntia. Ensimmäisellä kerralla kohotin orjallisesti tuon yli 12 tuntia taikinaa, toisella kerralla vain 3 tuntia. Molemmilla kerroilla leipä kohosi nätisti ja paistui tasaisesti. Johtopäätös: Kohotusaika ei ole niin nuuka, kunhan kohotat vähintään muutaman tunnin huoneenlämmössä.

n. 7-8dl jauhoja (minulla Myllärin Hurjan Viljainen Sämpyläjauho)
1,5tl suolaa
4dl kädenlämpöistä vettä
10g tuorehiivaa (tai 1tl kuivahiivaa)

Liuota hiiva veteen, paitsi jos käytät kuivahiivaa (silloin sekoita hiiva suoraan jauhoihin). Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää hiiva-vesiliuos. Sekoita taikina tasaiseksi, älä vaivaa. Peitä kulho kelmulla ja jätä huoneenlämpöön kohoamaan. Mitä pidempi aika, sen parempi.

Kuumenna uuni 225-asteiseksi. Kun uuni on kuuma, laita kannellinen pata uuniin puoleksi tunniksi kuumenemaan. Kumoa taikina reilusti jauhotetulle pöydälle, taikina on löysää ja tarttuu ilman jauhotusta pöytään. Pyöritä taikinasta pallo (tai yritä, minulla ei pysynyt pallona vaan muistutti enemmän pannukakkua kun taikina oli niin löysä), jauhota pinta kunnolla ja kohota liinan alla noin 30 minuuttia. Ota kuuma pata uunista ja ota kansi pois päältä. Tiputa taikina pataan ja laita kansi takaisin päälle. Paista leipää uunissa ensin 30 minuuttia kansi suljettuna. Poista sitten kansi ja jatka paistamista vielä 10-15 minuuttia. Kumoa valmis leipä ritilälle jäähtymään.

Appelsiini-sitruunakakku

Kylläpäs pääsikin joulutauko vierähtämään blogin puolella pitkäksi! Mutta jospa arki nyt koittaisi kotileipurillekin ja leivontainto löytyisi jostain. Jostain syystä sitä intoa ei vain ole löytynyt viime aikoina.

Tämä kakku oli pitkästä aikaa ensimmäinen, jota oli ihan pakko päästä kokeilemaan. Ohjeen löysin K-Ruoka -sivustolta ja muistutti paljon jo aiemmin postaamaani klementiinikakkua. Siinä missä klementiinikakku oli varsin makea ja melko mieto, tämä appelsiini-sitruunakakku oli varsin jymäkkä maultaan. Jymäkällä tarkoitan makean, kirpeän, happaman ja kitkerän yhteismakua. Johtuneeko moinen yhteismaku siitä, että sitrukset keitettiin ja soseutettiin kuorineen ja kuori oli kuitenkin melkoisen paksu verrattuna esimerkiksi klementiiniin? Oli niin tai näin, kakku oli kuitenkin helppo valmistaa ja tuntui maistuvan ainakin meidän pikku prinsessoille. Hieman kyllä yllättää aina välillä neitokaisten makumieltymykset.

Kovasti mietin, että hyvä makuyhdistelmä voisi olla pala kakkua, pallo vaniljajäätelöä ja pieni hömpsy mantelilikööriä (Amaretto, Disaronno tms.). Mantelilikööri sopinee varsin hyvin kaveriksi jo senkin takia, että kakkuhan on täysin gluteeniton (ja lisäksi maidoton!), sillä kakussa käytetään jauhona mantelijauhetta.

***
Lisäys 19.1.2015: Edellistä yhdistelmää testattuani, suosittelen ehdottomasti nauttimaan kakun manteliliköörin kanssa. Lurauta siis kakun päälle likööriä ja anna sen imeytyä kakkupohjaan. Mantelilikööri taittaa kivasti kakun kitkeryyttä peittämättä kuitenkaan sitruksien makua. Nam!

***

Ohje opasti tekemään kakun 24cm:n irtopohjavuokaan. Itse en kuitenkaan niin isoa irtopohjavuokaa omista, joten jaoin taikinan 20cm:n ja 16cm:n vuokiin. Näin kakuista tuli kuitenkin melko matalia, joten en näkisi mahdottomana ajatusta, että taikinan kaataisi vain yhteen 20cm:n vuokaan!

1 appelsiini (n. 200g)
1 sitruuna (n. 200g)
3 munaa
3dl sokeria
200g mantelijauhetta
2tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
0,25tl suolaa

Pese huolellisesti sitrukset. Kiehauta vettä kattilassa ja laita appelsiini kiehuvaan veteen. Keitä appelsiinia yksinään 15 minuuttia, jonka jälkeen lisää sitruuna myös kattilaan. Jatka molempien sitruksien keittämistä vielä 30 minuuttia. Kaada vesi pois kattilasta ja jäähdytä kylmällä vedellä. Halkaise hedelmät kahtia, poista siemenet ja kaavi lusikalla hedelmäliha kulhoon. Poista kuorien sisältä välikalvot ja muut roippeet, leikkaa navat pois kuorista ja laita kuoret hedelmälihan kanssa samaan kulhoon. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi.
Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet ja lisää vaahdon sekaan. Sekoita varovaisesti. Kääntele vielä lopuksi sitrussose joukkoon.
Kaada taikina voideltuun vuokaan. Paista kakkua uunin alatasolla 175 asteessa 45-60 minuuttia, kunnes taikina ei enää tartu tikkuun ja pinta on kauniin ruskea. Anna valmiin kakun jäähtyä hetki ennen kuin poistat sen vuoasta. Laita kakku jääkaappiin yöksi muhimaan ja säilytä se myös siellä.

Nypläysharrastus tuottaa tulosta

Tämän uuden harrastukseni tuorein tuotos valmistui jo torstaina, mutta en vain saanut blogattua tästä aiemmin. Kerroin jo aiemmin, että opiskelen nypläystä Raumalace.fi -sivuston avulla. Tuolla sivustolla oli neljä erilaista nypläysharjoitusta, joista kolme ensimmäistä olivat ns. lyöntiharjoituksia eli niissä harjoiteltiin eri perussolmuja. Neljäs harjoitus olikin sitten jo ihan oikea työ, nimittäin pieni liina. Liina kulki nimellä Spindelnatto. Koolla tätä liinaa ei ole pilattu, vaan työ on kaikkiaan noin 16cm kanttiinsa. Lankana työssä oli Bockensin 60/2 ja kangas on pellavaa (tiheys noin 8 lankaa sentillä).

Parempi myöhään kuin ei silloinkaan

Tämä kakku on tehty jo lauantaina, mutta vasta nyt sain aikaiseksi blogata sen. Tosin, kyllä arkistoista löytyy vanhempaakin tavaraa, mutta kun ei ole saanut aikaseksi laittaa tänne...
Tähän kakkuun kiteytyi taas useampi asia. Tietenkin tämä oli itsenäisyyspäivän kakku ja siksi sinivalkoinen. Mutta tämän lisäksi halusin testata niin sanottua seeprakakkua (tai sateenkaarikakkua), eli raidallista kakkupohjaa. Kakkupohjan tekeminen oli sinänsä helppoa, mutta aikaa kuluu taikinan annosteluun. Muuten olen tyytyväinen pohjaan näin ensikertalaisena, mutta jatkossa teen raidoista selkeästi paksummat, sillä nyt raidat jäivät kapeiksi ja ne tuppasivat siksi sekoittumaan keskenään reunoilla. Keskellä raidat sen sijaan ovat selkästi paremman näköiset. Ehkäpä joulun alla voisi vielä tehdä polkkaraidoilla kakun?! Täyte ja kuorrutus ovat voi-sokerikreemiä, joka on todella tukoisaa, mutta kivaa vaihtelua kermalle ja sokerikuorrutteella. Lisäksi voikreemi sopii hyvin tukoisamman ja kiinteämmän pohjan kanssa. Vaikka kakku on halkaisijaltaan vain 20cm, on se varsin riittoisa, ehkä jopa 16 hengen kakku.

Makuraadilta tuli söpö kommentti: "Äiti, tää kakku maistuu ihan Suomen lippu -kakulta."

Ohje on suomennettu Cookies, Cupcakes and Cardio -sivustolta. Linkin takaa löytyy myös Youtube-video seeprakakun tekemisestä vaiheittain.

Pohja:
300g vehnäjauhoja
400g sokeria
2,25tl leivinjauhetta
0,5tl suolaa
0,5-1tl vaniljajauhetta
1,8dl ruokaöljyä
4 munaa
2,25-2,5dl maitoa
sinistä (ja valkoista) elintarvikeväriä

Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää ruokaöljy ja sekoita tasaiseksi. Lisää munat yksitelle aina välissä hyvin sekoittaen. Lisää maito ja sekoita taas tasaiseksi. Jaa taikina kahteen osaan siten, että toiseen kulhoon tulee noin kolmasosa taikinasta ja toiseen loput kaksi kolmasosaa. Värjää pienempi osa taikinasta siniseksi ja halutessasi valkaise isompi osa valkoisella elintarvikevärillä.
Pingota kahden 20cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Annostele taikinaa esimerkiksi ruokalusikka-mitalla vuokiin vuorotellen molempia värejä. Omassa kakussani laitoin aluksi 2rkl vaaleaa taikinaa ja 1rkl sinistä taikinaa, lopussa molempia 1rkl vuorotellen. Halutessasi paksumpia raitoja, annostele taikinoita enemmän kerralla vuokaan. Tarkemmat vaihekuvat löytyvät yllä mainitusta linkistä. Varo, etteivät kerrokset mene sekaisin annosteluvaiheessa. Jatka annostelua, kunnes kaikki taikina on vuoissa. Paista pohjia 170-asteisessa uunissa noin 35-45 minuuttia. Anna pohjien jäähtyä.
Leikkaa pohjista kupera päällinen pois ja halutessasi leikkaa pohjat vielä kahteen osaan.

Täyte ja kuorrute:
180g voita
10dl tomusokeria (oikeasti, 1 litra!)
0,5-1tl vaniljajauhetta
6rkl maitoa

Vaahdota pehmeä voi. Lisää tomusokerista noin kaksi kolmasosaa (noin 6-7dl) ja vaniljajauhe. Sekoita varovasti, jotta tomusokerit eivät pölähdä. Lisää maitoa 1rkl kerrallaan ja sekoita välissä huolellisesti. Lopuksi lisää vielä loput tomusokerista ja vatkaa sekaisin.

Aseta pohja tarjoilulautaselle. Levitä täytettä pohjalle ja nosta seuraava pohja päälle. Jatka, kunnes kaikki pohjat ovat pinossa. Levitä kakun reunoille ja päälle ohut kerros kreemiä murukerrokseksi eli sitomaan murut itseensä. Laita kakku hetkeksi kylmään, jotta pinta jähmettyy. Levitä loppu kreemi kakun reunoille ja päälle ja tasoita palettiveitsellä tasaiseksi.

Suolapähkinä-valkosuklaacookies

Nyt on vähän joka puolella blogeissa pyörinyt erilaisia cookie-ohjeita. Cookiet ovat ihania kaikessa yksinkertaisuudessaan. Perustaikinaa voi piristää päivästä riippuen omilla suosikeillaan. Itse olen tällä perusohjeella tehnyt suklaa-fudgecookieita ja nyt näitä suolapähkinä-valkosuklaisia cookieita. Ainoa ero alkuperäiseen ohjeeseen on siis täytteet. Lisäksi tällä jälkimmäisellä kerralla olin laiska enkä jaksanut jähmettää taikinaa jääkaapissa, mutta hyvin onnistuivat silti keksit!

 
Alkuperäinen ohje on napattu Lunni leipoo -blogista. Voit muokata ohjetta kätevästi vaihtamalla täytteiksi omat suosikkisi.
Ohjeella tulee noin 20 keksiä. Voit paistaa keksit pelti kerrallaan (175-asteisessa uunissa keskitasolla) tai kiertoilmauunissa kaksi peltiä kerrallaan (160-165 astetta).

110g pehmeää voita
2dl fariinisokeria
1 muna
2,75dl vehnäjauhoja
0,5tl ruokasoodaa
100g valkosuklaahippuja (esim. Dr. Oetker tai Pirkka)
90g suolapähkinöitä

Vaahdota pehmeä voi ja fariinisokeri. Lisää muna ja sekoita voimakkaasti. Sekoita vehnäjauhot ja sooda keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan ja sekoita lusikalla käännellen sekaisin, kunnes jauhot ovat juuri ja juuri sekaisin. Lisää suklaahiput ja suolapähkinät ja sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan jähmettyä noin puoli tuntia jääkaapissa (ei pakollinen vaihe!). Ota taikinasta reilun ruokalusikallisen kokoisia nökäreitä leivinpaperille. Jätä nökäreet reilusti erilleen, sillä keksit leviävät uunissa. Itse olen laittanut noin 10 keksiä pellille. Paista keksejä 175-asteisessa (tai 160-asteisessa kiertoilma-) uunissa noin 8-10 minuuttia. Keksit saavat ottaa vähän väriä reunoille, mutta älä paista liikaa, jotta keksit eivät ole läpikypsiä. Keksien kuuluu olla selkeästi todella pehmeitä uunista tullessa, ne jähmettyvät kyllä jäähtyessään. Anna keksien jäähtyä rauhassa ja irrota leivinpaperista vasta täysin jäähtyneenä.