keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Hyödykkeitä kierrättäen

Työpaikallani kerätään kahvikassaa, jotta kaikki janoiset saisivat kahvia juodakseen. Tai teetä. Meillä ei kuitenkaan ole ollut satunnaisille kahvin juojille minkäänlaista kahvikassaa ja nyt oli korkea aika korjata tilanne.


Tämä purkki on tehty tyhjästä salsapurkista, jonka pesin ja josta irroitin etiketin. Pesun ja siistimisen jälkeen tein kanteen reiän kolikoita varten. Hyvän alun sain aikaan purkin avaajalla, mutta kansi oli turhan paksua metallia, jotta avaajalla olisi saanut nirhattua reiän riittävän isoksi. Onneksi hätä keinot keksii: Metallipiikillä (todella terävä) ja vasaralla sai runnottua metallia uuteen uskoon. Kannen sisäpuolelle kuitenkin jäi ikävän terävät metallireunat, jotka peitin kuumaliimalla. Purkki sai viimeisenä vielä liitutaulumaalia pintaansasa. Yhdellä kerroksella tulos ei vielä ollut peittävä, joten toinen kerros oli tarpeen. Kun maali kuivui kosketuskuivaksi, kirjoitin vielä liitutaulutussilla tekstit valmiiksi.
Ja näin helposti yksi turha lasipurkki muuntui hyötykäyttöön!

lauantai 14. helmikuuta 2015

Kevättä odotellessa

Täällä alkaa pian jo viherpeukaloa kutittamaan pikkuhiljaa. Joka kevät olen näihin aikoihin alkanut esikasvattamaan kesäksi taimia, jotta parvekkeella saa taas kasvatettua ihania kurkkuja, tomaatteja, salaatteja, retiisejä, kesäkurpitsoja ja jopa munakoisoja. Näistä toki kaikki eivät tarvitse esikasvatusta, mutta osa kylläkin. Tänään päätin kokeilla netissä usein näkemiäni kasvatuspurkkeja käyttämällä materiaalina tyhjiä limupulloja. Niistä tulikin varsin nätin näköisiä ja innostuin jopa välivaiheita kuvailemaan.

Tarvikkeet eivät ole kummoisia: peittävää valkoista askartelumaalia, vihreää / violettia / punaista askartelumaalia tehosteeksi, sivellin, muovipussi alustaksi, musta tussi, sakset ja tyhjiä pulloja (isoja, nämä olivat 2 litraisia).


Aloita leikkaamalla pullot noin puolivälistä poikki. Hahmottele tussilla purkkiin eläimen korvat ja leikkaa purkki lopulliseen korkeuteensa korvien kera.


Maalaa purkit valkoiseksi, tarvittaessa maalaa 2-3 kerrosta, jotta lopputulos on riittävän peittävä. Näihin meni 3 maalikerrosta. Anna kuivua kunnolla. Maalaa tehostevärillä korvat ja nenä.


Piirrä mustalla tussilla vielä suu, silmät ja viikset sekä rajaa korvat ja nenä. Ja tadaa! Kasvatuspurkki on valmis!

perjantai 13. helmikuuta 2015

Lisää mokkapaloja

Olen viime aikoina tiedostanut itsestäni puolen, joka on samaan aikaan hyvä ja huono. Nimittäin jumitan usein samaan leivonnaiseen tai ruokaan tai käsityöhön pitkäksikin aikaa ja teen yhä uudestaan, välillä jopa varioin. Näin kävi edellisen kerran appelsiini-sitruunakakun yhteydessä. Appelsiini-sitruunakakun jälkeen oli pakko kokeilla samaa reseptiä myös muilla sitruksilla ja seuraava versio olikin verigreippi-lime. Ei paha, mutta ei parempi kuin ensimmäinen. Mutta nyt huomaan saman kuvion toistuvan näiden mokkapalojen kanssa. Tosin, nyt ainekset pysyvät sinänsä samoina, samoin koristelu. Tällä kertaa näissä mokkapaloissa erikoista olikin erityisruokavalioiden huomioiminen, nämä kun olivat sekä maidottomia että gluteenittomia.

Tämän ohjeen olen nyt testannut kaksilla eri gluteenittomilla jauhoilla, ihan vahingon kautta. Monissa ohjeissa on kehuttu Sunnuntain gluteenitonta jauhoseosta ja ostinkin kyseisen pussin. Se mitä en huomannut, oli tuotteen sisältämä vehnätärkkelys (jauhoseos on vehnästä valmistettu tuote, josta on poistettu gluteeni, mutta jäljellä on vehnän tärkkelys). Ystäväni, jolle näitä mokkapaloja suunnittelin, on vilja-allerginen eli vehnätärkkelystä ei jauhoissa saa olla. Sunnuntain gluteenittomilla jauhoilla leivotut mokkapalat lähtivät siis työpaikalle ja katosivat parempiin suihin. Lopputuloksena oli varsin mehevä ja hyvä koostumus eikä makukaan ollut kuivakka, kuten monesti gluteenittomissa helposti on. Eli peukku tälle versiolle!

Toisen version näistä gluteenittomista ja maidottomista mokkapaloista tein Semperin Fin Mix -jauhoseoksella, joka on luontaisesti gluteeniton ja siksi soveltuu myös vilja-allergisille. Näissä ei siis ole mitään viljoja tai niiden osia, vaan ovat sekoitus erilaisia gluteenittomia jauhoja ja tärkkelyksiä. Näillä tehty mokkapala oli selkeästi suutuntumaltaan "pölisevämpi" ja kuivakampi. Ongelma on kyllä varmasti hoidettavissa esimerkiksi vähentämällä jauhojen määrää 1-1,5dl.

Molemmilla jauhoseoksilla mokkapalat olivat onnistuneita, mutta näin ei-erityisruokavaliota noudattavana Sunnuntain gluteenittomalla jauhoseoksella sai paremman tuloksen. Jos et kuitenkaan voi käyttää vehnätärkkelystä, Semperin Fin Mixilläkin onnistuu, mutta kannattaa vähentää jauhon määrää!

Pohja:
4 munaa
5dl sokeria
9dl gluteenitonta jauhoseosta (HUOM! Vähemmän, jos käytät Semperin Fin Mixiä!)
4tl vaniljasokeria
4tl leivinjauhetta
2,5dl riisi-kookosmaitoa (Tämä oli Alpron uutuus, mutta mikä tahansa maitoproteiiniton maito käy)
300g maidotonta margariinia sulatettuna (Sunnuntain hopeinen paketti)

Vaahdota munat ja sokeri paksuksi vaahdoksi (kestää noin 5 minuuttia koneella). Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vuorotellen maidon kanssa taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Lisää vielä margariinisula ja sekoita. Kaada taikina leivinpaperin päälle pellille ja paista 200-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia, kunnes taikina ei enää tartu tikkuun. Anna pohjan jäähtyä kunnolla.

Kuorrute:
6dl tomusokeria
2tl vaniljasokeria
75g maidotonta margariinia sulatettuna
6rkl vahvaa kahvia
elintarvikeväriä

Valmista kuorrute sekoittamalla kulhossa kaikki ainekset. Kuorruttamisen ohjeet löydät täältä.
Anna valmiin piirakan jähmettyä kylmässä ja leikkaa palat terävällä, ohutteräisellä veitsellä. Pyyhi välillä veistä, jotta veitseen tarttunut kuorrute ei riko palojen reunoja.

tiistai 10. helmikuuta 2015

Mokkapalojako?

Mokkapalat ovat jänniä leivonnaisia, sillä niiden ulkomuoto vaihtelee suuresti alueittain. Esimerkiksi meillä oli kotona aina mokkapaloja, joissa oli paksu ja vaalea pohja sekä pinnalla kaakaokuorrute ja koristeina nonparelleja. Myöhemmin olen tehnyt tuttavuutta myös kaakaopohjaisen mokkapalan kanssa, jonka koristeina on ollut niin kookoshiutaleita, nonparelleja kuin strösseleitäkin. Sekä pohjien koostumus ja paksuus ovat vaihdelleet että myös kuorrutteen ominaisuudet. Versioita on monia siis.


Tällä kertaa lähdin muuntelemaan äidiltäni saamaa ohjetta ystävänpäivän kunniaksi. Lopputuloksena oli vaaleapohjainen mokkapala pinkillä kuorrutteella. Pohjasta tuli juuri sopivan pehmeä ja kuorrutettakin oli riittävästi makua tuomaan. Vaikka kuorrute onkin vaalea, tein sen kahvilla. Elintarvikevärit peittivät kivasti kahvin tuoman tympeän rusehtavan värin.

Ohjeella tulee iso pellillinen mokkapaloja. Jos haluat paksumman kuorrutekerroksen, tee kuorrute 1,5-kertaisena.

Pohja:
4 munaa
5dl sokeria
9dl vehnäjauhoja
4tl leivinjauhetta
4tl vaniljasokeria
2,5dl maitoa
300g voita sulatettuna

Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita ne taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Lisää lopuksi voisula ja sekoita taikina tasaiseksi, älä kuitenkaan vaivaa taikinaa.
Kaada taikina leivinpaperin päälle syvälle pellille. Paista 200-asteisessa uunissa keskitasolla noin 25 minuuttia. Anna kypsän pohjan jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista.

Kuorrute:
6dl tomusokeria
3tl vaniljasokeria
75g voita sulatettuna
6rkl vahvaa kahvia
valkoista ja pinkkiä elintarvikeväriä

Sekoita kuorrutteen ainekset sekaisin. Ota kuorrutteesta erilleen pieni määrä ja värjää se valkoiseksi. Kaada valkoinen kuorrute pursotuspussiin ja laita odottamaan hetkeksi. Värjää loput kuorrutteesta pinkiksi (omastani tuli niin ärjyn pinkki, että pehmensin väriä vielä valkoisella värillä). Kaada pinkki kuorrute pohjan päälle ja tasoita pinta. Tässä vaiheessa kannattaa pitää vauhtia yllä, ettei kuorrute kerkeä kovettumaan liikaa pinnasta ennen kuviointia. Leikkaa valkoisen kuorrutteen pussin kärki auki ja pursota valkoisella kuorrutteella raitoja pinkin kuorrutteen pintaan. Ota cocktail-tikku ja vedä sillä parin kolmen sentin välein edestakaisin kuorrutteessa, jotta valkoiset raidat hieman sekoittuvat pinkin kuorrutteen kanssa. Anna kuorrutteen jähmettyä kunnolla ennen leikkaamista.

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Kakku pienille tytöille

Tämän kakun leivoin jo viikko sitten kaksostyttöjen 1-vuotissynttäreille. Kakusta piti riittää noin 30 hengelle, reunoille toivottiin kermapursotuksia ja toiveena oli, että kakku ei olisi vaaleanpunainen. Kakkupohjaksi tein oikein mehevän ja kostean suklaakakkupohjan, jonka väliin tuli mansikkamoussea. Reunapursotusten lisäksi kakun päälle tuli suklaaganache. Suklaakuorrute meinasi muodostua todelliseksi ongelmaksi, ensimmäinen erä nimittäin lensi suoraan roskikseen, kun suklaasta erottui rasva täydellisesti. Toisessakin erässä meinasi käydä samoin, mutta sain sen onneksi pelastettua (ainakin suurimmaksi osaksi).


Koristelua miettiessäni päädyin hyvin perinteiseen ruusuun. Koska kakkuun ei toivottu vaaleanpunaisia koristeita, ruusut tein oranssiksi värjätystä kermasta. Nämä olivat muuten ensimmäiset kermasta pursotetut ruusuni ikinä!


Runebergin torttuja

Nyt alkaa jälleen seuraavien kausileivonnaisten aika. Juuri on saatu joulutortut ja piparit pois hyllyiltä ja sitten hyllyt valtaavat Runebergin tortut ja laskiaispullat. Joskus aiemmin pullahaasteen yhteydessä kerroinkin, että meillä ei ole pullantuoksuinen koti, sillä jostain syystä pullan leipominen ei ole minun juttuni. Sen sijaan lähes kaikki muu leipominen kylläkin on minun juttuni. Tämän takia leivottavaksi arpoutui tällä kertaa Runebergin tortut.

Joskus aiemminkin olen kai tehnyt Runebergin torttuja, mutta muistin mukaan ne olivat kuivia ja korppumaisia eivätkä juuri maistuneet miltään. Tai eivät ainakaan mantelille, kuten pitäisi. Niinpä kävin läpi useita Runebergin torttu -ohjeita löytääkseni parhaan mahdollisen ohjeen. Yhteistä näille kaikille ohjeille oli, että niissä vaahdotettiin voita ja sokeria sekä vatkattiin sekaan munia. Tämän jälkeen ohjeet eriytyivät huimasti. Toiset käyttivät vehnä- ja mantelijauhojen lisäksi piparimuruja ja korppujauhoja, toiset mitä tahansa keksimuruja ja mantelirouhetta. Myös taikinaan tuleva neste vaihteli melkein joka ohjeessa. Päädyin viimein Makustelijoiden "Riitan parempien ruuneperien" -ohjeeseen. Ohje oli sangen helppo ja lisäksi antoi liikkumavaraa omien makumieltymysten mukaan. Vaihdoin ohjeen keksimurun korppujauhoihin, kerman sijasta taikinaan tuli maitoa ja kardemummaa vain himppasen, ettei lopputulos olisi liian pullamaisen makuinen (kardemumman yhdistän vahvasti pullaan). Näillä muutoksilla tuli alla oleva ohje.

Taikinasta tulee kuusi korkeaa Runebergin torttua suorassa torttumuotissa. Mikäli käytät muffinssimuotteja, torttuja tulee todennäköisesti 10-12 kappaletta.

150g voita
0,75dl sokeria
0,75dl fariinisokeria
2 munaa
2dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
0,25tl kardemummaa
2dl mantelijauhetta
0,5dl korppujauhoja
0,5dl mantelirouhetta
0,75dl maitoa

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen taikinaan hyvin sekoittaen. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, vaniljasokeri ja kardemumma. Sekoita toisessa kulhossa mantelijauhe, korppujauho ja mantelirouhe. Lisää jauhoseokset vuorotellen taikinaan. Sekoita vain sen verran, että ainekset sekoittuvat, älä vaivaa taikinaa. Lisää viimeisenä mukaan maito ja sekoita taikina tasaiseksi.
Voitele ja korppujauhota vuoat huolellisesti. Jaa taikina (lusikoiden tai pursottamalla) vuokiin tasaisesti. Taikina kohoaa, joten jätä hieman kohoamisvaraa. Paista tortut 200-asteisessa uunissa keskitasolla 15-20 minuuttia, riippuen torttujen koosta. Kokeile kypsyyttä tikulla. Anna kypsien torttujen jäähtyä hetki muotissa ja kumoa ne sen jälkeen.
Jos haluat tortun tasaisen pohjan päälle, leikkaa leivoksen kupera hattu pois, jotta leivos pysyy tasaisesti pystyssä. Pistele hammastikulla (cocktailtikku) syviä reikiä torttuihin, jotta kostutusliemi pääsee imeytymään paremmin. Pistojäljet jäävät piiloon koristeltaessa.

Kostutusliemi:
2dl vettä
0,5dl sokeria
2rkl rommia (jätä pois, jos haluat alkoholittoman tortun)

Kiehauta kattilassa vesi ja sokeri. Lisää rommi, mutta älä enää kuumenna seosta! Lusikoi torttujen päälle lientä reilusti (!!), jotta liemi pääsee imeytymään kunnolla.

Viimeistele koristelemalla. Lusikoi tai pursota vadelmamarmeladia tortun päälle sopiva nökäre. Valmista tomusokerikuorrute tomusokerista, sitruunamehusta ja vedestä. Kuorrute saa olla jämäkkää, mutta liian jämäkällä ei saa nättiä pursotusta. Pursota tomusokerikuorrutteella rinkula hillon ympärille.

Anna makustua hetki ja nauti!

Kuin kaksi Pisan tornia, vaikka näyttivät suorilta luonnossa. Mitä tapahtui?!