torstai 19. marraskuuta 2015

...Ja aika lentää!

Ai kamala, edellisestä postauksesta on kulunut ikuisuus! Jostain syystä bloggaus-motivaatio on ollut ihan kadoksissa viimeiset kuukaudet, mutta nyt on kyllä ihan pakko jo jotain laittaa blogiin. Leipomista on kotona harrastettu, vaikka se ei tänne blogiin asti olekaan näkynyt. Samoin askartelua.

Aloitan nyt tämän urakan kevyesti, nimittäin sillä askartelulla. Seuraavalla kerralla sitten leipomuksia syksyn varrelta.

Näihin askarteluihin sain innostuksen Sinellin joulukuvastosta. Kuvastossa oli askartelumalli korva- ja kaulakoruille, jotka tehtiin pujottelemalla lasisia putkihelmiä rautalankaan. Lasiputket ovat näissä korviksissa 2cm pitkiä.


Tykästyin näihin korvakoruihin niin paljon, että päätin tehdä itselleni himmelin. Enkä mitään perinteistä oljista tai hirmu modernia pilleistä, vaan niistä samaisista lasiputkista kuin korviksetkin. Tosin tässä työssä lasiputket olivat 5cm mittaisia. Himmeli valmistui suhteellisen nopeasti, taisi pari iltaa mennä pujottelussa. Rautalangan avulla tehtynä himmeli oli helppo kasata, sillä se ei luhistunut kasaan joka kerta, kun sen laski alas.




Kun lasiputkia jäi yli, päätin vielä väkertää tähdenkin. Tässä osa helmistä on pujoteltu ohueeseen lankaan ja osa metallilankaan. Kokoa on kaikkiaan noin 15cm.


Kyllä nyt kelpaa joulun tulla!

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Karkkia ja pähkinää cookiessa

Aiemmin tällä viikolla leivoin pitkästä aikaa cookieita vanhalla ohjeellani. Sen jälkeen himo näihin ihaniin kekseihin heräsi ja nyt tein lasten toiveesta uuden erän keksejä. Näihin tuli M&M-suklaakarkkeja (n. 1,5dl) ja karkeasti rouhittuja cashewpähkinöitä (n. 1dl) punaherukoiden ja valkosuklaan sijaan. Yhdistelmä oli varsin mainio eikä tälläkään kertaa vaadittu aikaa saati vaivaa nimeksikään.

torstai 27. elokuuta 2015

Pitkästä aikaa leipää

Milloin lie on viimeksi tullut leivottua leipää, sitä en muista. Vaan nyt teki niin kovasti mieli hyvää itsetehtyä leipää, että kaivoin yleiskoneen taikinakoukun esille.


Ohje on sovellettu useammasta eri lähteestä ja on erittäin helppo. Mitat ovat grammoina, sillä ainesten mittaaminen on huomattavasti tarkempaa siten ja tällöin tuotos on tasalaatuisempaa eri leivontakerroilla. Kaikki aineet mitataan samaan aikaan, joten kulhoa ei tarvitse edes vaa'alta nostaa mittausten aikana. Taikinasta tulee yksi vuokaleipä.

330g vettä (korkeintaan kädenlämpöistä, mieluiten reilusti alle)
20g tuorehiivaa
20g sokeria
10g suolaa
40g voita
20g paahdettuja kurpitsansiemeniä
20g seesaminsiemeniä
20g pellavansiemeniä
20g auringonkukansiemeniä
500g vehnäjauhoja

Punnitse kulhoon vesi ja hiiva ja sekoita, kunnes hiiva on liuennut veteen. Punnitse loput aineet kulhoon ja vaivaa taikinaa yleiskoneella rauhallisella nopeudella (omalla Kenwoodilla käytin nopeutta 2/6, ehkä hieman alle jopa) noin 10 minuuttia. Kaada taikina öljytylle pöydälle ja pyörittele taikina rullaksi. Nosta rulla leipävuokaan, peitä liinalla ja anna kohota lämpimässä, vedottomassa paikassa 45-60 minuuttia. Viillä pintaan vinot viillot. Paista leipää keskitason alapuolella ensimmäiset 5 minuuttia 225 asteessa. Laske sitten lämpötila 190 asteeseen ja jatka paistamista 25-30 minuuttia. Ota leipä uunista, anna jäähtyä hetki ja kumoa vuoasta. Anna leivän jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Cookiet punaherukalla ja valkosuklaalla

Aijaijai, nyt kyllä tuli leivottua jotain mahdottoman hyvää! Nimittäin ihania cookieita valkosuklaalla ja punaherukoilla. Tällaista tuli tehtyä, kun halusin leipoa jotain viimevuotisista punaherukoista. Yritin etsiä internetistä vastaavanlaista ohjetta, mutta en millään löytänyt yhtäkään hyvää ohjetta. Monessa ohjeessa oli mukana kaurahiutaleita, joita en halunnut kekseihin laittaa. Lopulta päädyin tekemään cookiet luotto-ohjeellani, jonka sain aikoinani yläasteen kotitaloustunnilla. Ohjeesta vaihdoin vain normaalin pähkinärouheen ja rouhitun tumman suklaan valkosuklaarouheeseen ja pakastettuihin punaherukoihin.


Ohjeessa on kuitenkin vielä pari pientä ongelmaa. Ensimmäisenä: Pakastetuista marjoista tuli ilmeisesti nestettä sen verran, että keksit jäivät hieman lörppäniksi eivätkä olleet tukevan oloisia syödessä. Ongelman voisi kiertää mahdollisesti lisäämällä jauhojen määrää puolella desillä? Pitää jatkaa testailua tältä osin. Toiseksi: Näissä on todella huono säilyvyys. Tein eilen satsin näitä eikä niitä ole enää jäljellä. Onneksi näiden leipominen on nopeaa (kaikkineen kului noin 30-40 minuuttia aikaa), joten näitä voi leipoa lisää vaikka heti huomenna!

125g voita
1dl sokeria
1dl fariinisokeria
1 muna
1tl vaniljasokeria
0,5tl soodaa
2,5dl vehnäjauhoja
ripaus suolaa
100g valkosuklaata veitsellä karkeaksi rouheeksi pilkottuna
3-3,5dl jäisiä punaherukoita

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit. Lisää muna ja sekoita huolellisesti. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Sekoita nopeasti tasaiseksi, älä sekoita liikaa. Lisää valkosuklaa ja jäiset marjat ja sekoita vielä. Nosta taikinasta nökäreitä pellille leivinpaperin päälle, jätä reilusti tilaa näköreiden välille, sillä taikina leviää uunissa. Paista joko 200-asteisessa uunissa keskitasolla ilman kieroilmaa noin 8 minuuttia tai 180-190-asteisessa kiertoilmauunissa kaksi peltiä kerrallaan noin 8 minuuttia. Cookiet ovat valmiita, kun ne ovat ensin kohonneet ja pinta sen jälkeen laskeutunut. Anna jäähtyä pellillä, nosta pois vasta kunnolla jäähtyneenä.

maanantai 24. elokuuta 2015

Punaviinimarjakakku

Löysin ihanan kuuloisen ohjeen punaviinimarjakakkuun Lunnin blogista. Kakku kuulosti raikkaalta ja mehevältä, joten pakkohan sitä oli testata. Pakkasessakin sattui olemaan vielä sopivasti viimevuotisia punaviinimarjoja.


Kakku oli varsin helppo leipoa ja tiskiäkään ei juuri tullut. Taikinan sai tehtyä kätevästi yhdessä kulhossa ilman ainoatakaan vaahdotusta! Vain valkosuklaan rouhimisesta tuli ylimääräistä tiskiä. Noudatin ohjetta kohtuullisen orjallisesti näin ensimmäisellä testauskerralla, paitsi marjojen määrää muutin hieman. Kahden desilitran sijaan käytin reilu kolme desiä pakastettuja punaviinimarjoja. Tällä määrällä kakusta tuli juuri sopivan kirpsakka ja marjaisa. Tiedä häntä sitten, johtuikohan huomattavasti pidempi paistoaika tästä marjojen lisäämisestä vai onkohan uunini vähemmän tehokas paistaja, mutta ohjeessa annettu 50 minuuttia ei riittänyt alkuunkaan paistamiseen. Minulla aikaa kului noin 1 tunti 10 minuuttia.

Lopputulos oli kuitenkin hyvä. Kakusta tuli mehevä ja viinimarjoista tuli ihana kirpakkuus kakkuun, joka tosin tasoittui hieman valkosuklaan avulla.

55g voita
200g turkkilaista jogurttia
3 munaa
2dl sokeria
3,5dl vehnäjauhoja
1,5tl leivinjauhetta
100g valkosuklaata karkeasti rouhittuna
3-4dl jäisiä punaviinimarjoja

Sulata voi. Sekoita kulhossa voisula, jogurtti, munat ja sokeri. Lisää vehnäjauhot ja leivinjauhe. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi, älä vaivaa taikinaa. Lisää suklaarouhe ja marjat. Sekoita.
Kaada taikina leipävuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa keskitasolla tai hieman sen alapuolella noin tunnin ajan, kunnes taikina on keskeltä jähmettynyt.
Anna jäähtyä hetki, kumoa vuoasta ja koristele tomusokerilla.

keskiviikko 12. elokuuta 2015

Satsuma-marenkipiirakka

Ostin kevätpuolella itselleni ihanan minisatsumapuun. Tai pensaan, mikä lienee. Puussa kasvoikin melkoisesti hedelmää, mutta sellaisenaan hedelmät olivat todella happamia. Jopa niin happamia, että tuli tunne, että hampaat tippuvat suusta. Johonkin sato oli kuitenkin käytettävä, joten mieheni pyysi tekemään hedelmistä marenkipiirakan, satsuma pien.

Tein piirakan samalla ohjeella kuin aiemmin olen tehnyt sitruuna-marenkipiirakan. Ohjeesta korvasin täytteen sitruunamehun ja -kuoriraasteen kirpeällä ja happamalla satsumamehulla, jota kului noin 1,5dl. Lopputulos oli varsin maukas ja hyvä, muistutti kovasti alkuperäisversiotaan maunkin puolesta, pieni kiva satsumainen vivahde oli maussa.

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Lisää askarteluja ja ompeluja kesän varrelta

Mikähän tässä kesässä on, kun ei jostain syystä blogattua aikaansaannoksiaan ajallaan? Näitä askarteluja ja muita on tullut kyllä tehtyä, mutta kun ei saa laitettua koneelle, niin ei sitten. Mutta nyt taas ainakin kolmen viikon edestä tavaraa näytille!

Näihin viikkoihin on sisältynyt monipuolisesti eri juttuja. Olen tehnyt ensimmäiset betonityöni, ommellut toisellekin tyttärelle juhlamekon sekä leiponut kakun miehen synttäreille.


 Yllä olevaan kuvaan pääsi mukaan myös aiemmin askattelemani kasvatuspurkki, jossa kasvaa tällä hetkellä oreganoa. Kasvatuspurkin ympärillä ovat ylpeyden aiheeni, nimittäin ne betoniaskartelut. Tein kaksi erilaista "tuikkukippoa". Molempia varten taittelin pahvista muotit, jotka teippasin kasaan ja valelin ruokaöljyllä. Tämän jälkeen muotteihin kaadettiin betonia, upotettiin tuikkuja varten metallikipot ja annettiin jähmettyä. Toki tuo metallikippojen upottaminen ei ollut ihan niin triviaalia kuin voisi nopeasti ajatella, sillä fysiikkahan tuossa alkaa potkimaan päähän. Kipot nousivat saman tien betonin pinnalle eivätkä suostuneet pysymään nätisti betonin sisällä. Ongelma ratkesi teipillä, jonka pingotin muotin yläreunaan niin, ettei kippo päässyt nousemaan enää ylöspäin. Betoni muuten kovettui todella nopeasti kosketuskuivaksi ja kiinteäksi. Sain irrotettua muotit jo puolen tunnin päästä valusta! Toki lopullinen kuivuminen vei aikaa pidempään, mutta käsittelemään sitä pystyi jo tuolloin.


 Aiemmin kirjoitin ommelleeni ensimmäisen juhlamekon ikinä. Mekko oli nuoremmalle tyttärelleni, mutta vanhemmallekin piti saada sisarusmekko. Tein samoilla kaavoilla isomman version ja tässäpä ovat kuvassa nyt äitin pikku prinsessat ylpeinä uusista mekoistaan!


Ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, se kakku. Tein miehelleni synttärikakuksi kakun, joka koostui vaaleasta pohjasta, vadelma- ja suklaamousseista sekä kaulintamassasta. Koristeeksi laitoin kaulintamassasta valmistettuja ruusuja. Täytyy kyllä sanoa, että kakku oli muuten varsin hyvä, mutta suklaamoussesta tuli kyllä todella jämäkkä. Ohje nimittäin käski laittamaan tumman suklaan (150g) lisäksi hyydykkeeksi täytteeseen kolme liivatetta! Näiden lisäksi täytteessä oli vain 2dl vatkattua kermaa ja 200g tuorejuustoa, joten tuhti oli tulos. Liiankin. Jälkiviisaana jättäisin liivatteet pois kokonaan täytteestä, suklaan hyydyttävä teho olisi riittänyt kyllä.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Kesä ja loma ja tekemättömyys

Kohta on kaksi viikkoa kesälomaa takana ja nyt alkaa vihdoin heräämään koomasta. Akut olivat vuoden jälkeen melkolailla tyhjät ja niitä olen tässä lataillut kaikessa rauhassa. Ja se tarkoittaa oikeasti juurikin sitä, etten ole tehnyt MITÄÄN.
Paitsi nyt. Ostin uuden lelun, Janomen peitetikkikoneen. Kyseisen peitetikkikoneen ansiosta olen jälleen innostunut ompelemaan sekä itselle että tytöille vaatteita. Itselle olen ommellut jo kolme peruspaitaa ja tytöillekin pari mekkoa. Tällä kertaa päätin esitellä viimeisimmän luomuksen, isommalle tytölleni tehdyn mekon.


 Kaavat olen mukaillut Ottobren t-paitakaavasta pidentämällä ja leventämällä helmaa. Kankaana käytin Noshin vaaleanpunasävyistä salmiakkikuvioista trikookangasta. Mekon omistaja oli silminnähden tyytyväinen uuteen asuunsa.

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Lohivoileipäkakku

Edellisen voileipäkakun tekemisestä on vierähtänyt aikaa jo ainakin puoli vuotta. Ehdoton suosikkini on jo pidempään ollut Kinuskikissan lohivoikkarin ohje ja olen aina tehnyt kakun orjallisesti ohjeiden mukaisesti muotoa myöten. Aiemmat kakkuni ovat olleet siis aina suorakulmioita. Tällä kertaa tein kakun pyöreäksi täyttämällä sen irtoreunavuoan sisällä. Myös kuorrutteen tein erilailla kuin aiemmin. Kuorrute oli vaahdotettua vispikermaa sekä ranskankermaa sekoitettuna.

Tämä kakku meni ystäväni juhlapöytään noin viikko sitten.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Ihan eka juhlamekko

Nyt oli taas aika ylittää omat taitonsa ja kokeilla jotain uutta. Tämä projekti toikin uusia haasteita ja veresti muistoja vanhoista kompastuskivistä. Uusia haasteita olivat tylli ja ylipäätään juhlavamman mekon ompelu. Ja se kompastuskivi. No, vetoketju tietenkin. Onnistuin kuitenkin ylittämään itseni ja tadaa! Tässä lopputulos!


Kaavat muuntelin paristakin eri Ottobren kaavasta ja lisäksi levensin helmaa. Erityisesti tykästyin noihin hihoihin, jotka eivät ole varsinaiset hihat, vaan ikäänkuin levennetyt olkaimet. Kankaina käytin Eurokankaan nättiä ruusukuvioista puuvillakangasta, vuorena luonnonvalkoista batistipuuvillaa, vyötärönauha on satiininauhaa ja reunahörhelö on pehmeää tylliä.

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Kakku taitaville yseille

Koulussamme on tapana, että musiikkiluokkalaiset suunnittelevat ja toteuttavat ikäänkuin päättötyönä musikaalin. Viimeisen esityksen jälkeen oppilaille tarjotaan kakkua ja tänä vuonna sen tein minä.

Kakkuja tein kaksi, molemmat isoja levykakkuja. Pohjat olivat vähän tukevampia vaaleita pohjia, joiden väliin tuli kinuskia ja mangoinen tuorejuuston ja kerman seos. Päälle tuli kerman ja rahkan seosta pursotettuna sekä pinnalle koristeeksi tuoreita marjoja. Kakku oli kokonaisuudessaan laktoositon.

Onnea hienosta musikaalista meidän ihanille 9-luokkalaisille!


sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Tilkkutäkki

Mitä antaa vauvalahjaksi perheelle, jolle syntyy ensimmäinen lapsi? Vaatteita todennäköisesti on jo valmiiksi paljon, joko muilta perheiltä lahjaksi saatuja tai kierrätettyjä, itse ostettuja tai äitiyspakkauksesta saatuja. Vauvatavaroita ja tuttejakaan ei uskalla ostaa, kun kaikki vauvat eivät tutteja syö ja vauvatavaroita voi olla jo melkoinen pino valmiina. Vaipat olisivat melko hyvä ja varmasti hyödyllinen lahjaidea, mutta tällä kertaa päätinkin tehdä jotain ihan itse.

Jo viime syksyn puolella ostin kangastilkkupaketin, joka sisälsi pastellisävyisiä valmiiksi leikattuja puuvillatilkkuja. Tilkut olivat pääasiallisesti keltaisen, punaisen, ruskean ja turkoosin sävyisiä. Tähän peittoon valitsin tyttösävyjä, joten toinen puoli on punasävyinen ja toinen kelta-ruskea. Peiton sisälle ompelin vanuvuoren, jotta peittoa voi käyttää myös lattialla makuualustana. Viimeistelynä tikkasin peiton ympäriinsä suoralla ompeleella.


sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Äitienpäiväkakku

Todella pitkästä aikaa leivoin ihan kotiin omalle perheelle kakkua. Viimeksi meillä on syöty kakkua joskus alkuvuodesta tai viime vuoden puolella. Kai. No nyt on se epäkohta korjattu ja kakkua on syöty!



Tällä kertaa kakku on kasattu eri lähteistä. Pohjana on suosikki suklaapohja (ohje Makeaa murmelin täydeltä -blogista), joka on meillä normaaliolosuhteissa laktoositon, mutta joka tiettävästi taipuu myös gluteenittomaksi tarpeen vaatiessa. Täytteenä on mango-passionhedelmä mousse (Pullahiireltä, pienillä muutoksilla), pinnalla mango-passionhedelmäkiille (Makeaa murmelin täydeltä) ja reunoilla ihan kermapursotukset. Koristeeksi nyhräsin sokerimassaruusuja Kermaruusun video-ohjeen avulla. Suhteellisen vaivattomia olivat tehdä.


Pohja:
125g voita
50g tummaa suklaata
1dl rypsi- tai rapsiöljyä
2dl vettä
1prk vaniljarahkaa (esim. Valion) 200g
3 munaa
1,25dl sokeria
1,5dl fariinisokeria
4,75dl vehnäjauhoja (tai gluteenitonta jauhoseosta)
1dl tummaa kaakaojauhetta
1,5tl leivinjauhetta
1tl soodaa
0,5tl suolaa

Sulata voi ja suklaa mikrossa ja anna jäähtyä hetki. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, kohotusaineet ja suola keskenään. Sekoita toisessa kulhossa öljy, vesi, rahka, munat ja sokerit. Lisää nesteseokseen voi-suklaaseos ja sekoita. Lisää kuivat aineet ja sekoita tasaiseksi, mutta vältä liiallista sekoittamista. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun, halkaisijaltaan noin 22cm kokoiseen irtopohjavuokaan. Paista uunin alatasolla 50-60 minuuttia. Anna jäähtyä hetki ja kumoa, mutta anna vuoan olla kakun ympärillä vielä. Halkaise jäähtynyt pohja kolmeen kerrokseen. (Huom! Voit tehdä pohjan hyvin jo päivää aiemmin. Pohja säilyy huoneenlämpötilassa kuvun alla tai muovipussin sisällä.)

Täyte:
5dl vispikermaa
200g Valion mango-tuorejuustoa
2dl tomusokeria
2tl vaniljasokeria
1dl passionpyrettä tai passionhedelmiä paseerattuna
200g mangososetta (Bonne, myydään hillohyllyssä)
6 liivatetta
0,5dl hedelmämehua

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota vispikerma.  Notkista kulhossa tuorejuusto ja sekoita joukkoon sokerit. Sekoita toisessa kulhossa hedelmäsoseet. Kuumenna mehu mikrossa tai pienessä kattilassa ja sekoita joukkoon huolellisesti liivatteet. Kaada liivateseos ohuena nauhana hyvin sekoittaen hedelmäsoseen joukkoon. Yhdistä hedelmäsose ja tuorejuusto, sekoita huolellisesti. Kääntele lopuksi vispikerma täytteen joukkoon.

Aseta kakun alin kerros tarjoilulautaselle ja laita sen ympärille irtopohjavuoan reunus. Annostele pohjalle noin puolet täytteestä ja levitä tasaisesti. Nosta päälle toinen pohjakerros ja levitä päälle loput täytteet. Nosta päälle kakun kansi. Peitä kakku tuorekelmulla tai lautasella ja anna maustua seuraavaan päivään.

Kiille:
180g mangososetta (Bonne)
2 passionhedelmän sisus siemenineen
3 liivatetta
0,5dl hedelmämehua

Anna liivatteiden liota kylmässä vedessä noin 5 minuuttia. Sekoita mangosose ja passionhedelmät keskenään. Kuumenna hedelmämehu kuumaksi ja liuota liivatteet siihen huolellisesti. Kaada liivateseos ohuena nauhana hedelmäseokseen ja sekoita huolellisesti. Aseta kakun päälle reunavuoka tai vastaava, joka on hieman pienempi kuin kakku. Kaada kiille reunan sisäpuolelle. Anna jähmettyä jääkaapissa noin tunti.

Pursotukset:
2,5dl Flora Kuohua
2,5dl Flora Vispiä
tomusokeria

Vaahdota kermat ja mausta tomusokerilla. Pursota reunat ja koristele mielesi mukaan.



Käsitöitä kevään kunniaksi

Pari viikkoa sitten kerroin, että aloitin keittiöliinojen (tai tiskirättien) virkkaamisen uudella innolla. Ensimmäinen liina valmistuikin suhteellisen nopeasti, mutta toinen on ollut vähän pidempi projekti ja itseasiassa projekti jatkuu edelleen. Nyt on kuitenkin ihan pakko laittaa vähän väliaikatietoja tännekin, kun muuten on niin saamaton ollut postauksien suhteen.

Tämäkin liina on virkattu Novitan Puuvillabambusta, virkkuukoukku on kokoa 2,5. Kuvion löysin internetin syövereistä jälleen, vapaasti suomennettuna pellavakuvio. Linkin takaa löytyy aivan mahtavan selkeä ohje englanniksi. Vaikka ohje no englanniksi, älä kuitenkaan hätkähdä suotta, sillä termistö on suhteellisen helppo ja kuvio koostuu vain ketjusilmukoista ja kiinteistä silmukoista. Lisäksi sivulla on avuksi piirrosmalli kuviosta.


Väri näyttää tässä harmaalta, vaikka onkin ihan musta oikeasti.
Keittiöliinojen lisäksi aloitin toisenkin käsityöprojektin, nimittäin kesähuivin neulomisen. Tämä huivi neulotaan ohuesta langasta ja lopuksi pingotetaan, kostutetaan ja kuivataan lopulliseen muotoonsa ja kokoonsa. Lankana olen käyttänyt Novitan Huurretta, joka on ihanan pehmoinen ja pörröinen. Lanka on 84% akryyliä, 8% mohairia ja 8% villaa. Ohjeen huiviin otin ihanasta kirjasta Pitsihuivit neuloen - Kauneimmat virolaiset pitsimallit. Aluksi työ edistyi hitaasti, kun jouduin katsomaan koko ajan kirjasta kuvion mallia, mutta vähitellen monimutkaisemmankin kuvion oppii ja nyt ainoa hidaste on oma saamattomuus. Huiviosan mallikuvion pitäisi toistua kaikkiaan 31 kertaa, kasassa on nyt noin kuusi mallikertaa. Mutta tähän pisteeseen olen päässyt jo parissa viikossa, ehkä tämä joskus ensi vuonna on valmis...


lauantai 2. toukokuuta 2015

Churroja vappuherkkuna

Vappu on ehkä kaikista juhlista sokerihuurretuin. Kaikki herkut kyllästetään sokerilla: Sima (0,5kg sokeria sekä sitruunoita ja rusinoita neljässä litrassa nestettä), munkit (pyöritetään sokerissa), tippaleivät (päällystetään tomusokerilla) jne. Tämänkertainen uutuus ei ollut poikkeus tuohon sääntöön. Tein ensimmäistä kertaa ihan itse churroja. Näissä herkuissa ei taikinassa itsessään ollut yhtään sokeria, mutta nämäkin kieritettiin paistamisen jälkeen vielä sokerissa.


Churrot ovat espanjalainen herkku, jota myydään pääasiallisesti markkinoilla kojuista. Churrot tehdään tuulihattutaikinasta pursottamalla taikinaa upporasvaan, jossa ne paistetaan. Monesti ne tarjoillaan lämpimän suklaakastikkeen kera, mutta meillä ne uppoavat ilman kastikettakin. Näiden tekeminen oli todella helppoa ja nopeaa, joten suosittelen testaamaan!

Ohjeen löysin Pullahiiren blogista. Tällä ohjeella tulee muuten todella iso annos churroja, josta riittää isommallekin perheelle tai seurueelle.

2,5dl vettä
125g voita
2,5dl vehnäjauhoja
0,25tl suolaa
3 munaa

Paistamiseen: 1-2 litraa rapsiöljyä (määrä riippuu paljon kattilan koosta)
Sokerointiin: Siro hienosokeria tai tavallista kidesokeria

Mittaa vesi ja voi kattilaan. Kiehauta ja sekoita, kunnes voi on sulanut kokonaan. Sekoita vehnäjauhot ja suola keskenään ja lisää kaikki kerralla voi-vesiseokseen. Sekoita voimakkaasti, kunnes taikina irtoaa kattilan reunoista ja on tasainen massa. Anna taikinan jäähtyä hetki, noin 10 minuuttia. Lisää munat yksitellen voimakkaasti. Voit käyttää sähkövatkainta, mutta omalla kokemuksella voin sanoa, että vatkain on loppuvaiheessa hankala, kun taikina käy paksuksi ja tarttuu vatkaimiin. Kun taikina on tasaista ja kiiltävää, siirrä taikina pursotinpussiin, jossa on pieni tähtitylla.
Kuumenna rasva kattilassa 170-180-asteiseksi. Tarkkailee lämpötilaa digitaalisella paistolämpömittarilla, älä anna öljyn kuumentua yli 180 asteiseksi! Pursota taikinaa öljyyn ja katkaise taikina leikkaamalla saksilla. Omaan kattilaani mahtui juuri 5-6 taikinapätkää kerrallaan. Paista churroja molemmilta puolilta noin minuutin ajan. Nosta churrot jäähtymään talouspaperin päälle lautaselle. Sokeroi churrot esimerkiksi muovikipossa ravistamalla.

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Ei mennyt kuin Strömsöössä

Mitä tulee, kun Whoopy pie muistuttaa enemmänkin Cookieta? No tietenkin Wookie! Arvatkaa olenko nauranut tuolle sanaleikille mielessäni (ja ääneen) pari päivää?!

Whoopy pien kuuluisi olla pehmeä keksi, jonka väliin laitetaan suhteellisen kiinteä täyte. Nämä omat whoopieni eivät kuitenkaan pysyneet oikein kuosissaan uunissa, vaan levisivät kuin jokisen eväät. Ehkä laitoin liikaa taikinaa keksejä varten eikä massa jaksanut pysyä kasassa vaan levisi. Tai sitten keksit eivät kestä sitä, että luukun aukaisee kesken paistamisen (aukaisin kerran). Tai sitten eivät tykänneet kiertoilmauunista. Maku ei onneksi kuitenkaan kärsinyt, vaan maku oli mitä miellyttävin. Täytteeksi näihin kekseihin tuli minttusuklainen voikreemi.

Ohjeen löysin mielenkiintoisesta ulkomaisesta blogista nimeltään Sugarhero.

Keksipohjat
270g vehnäjauhoja
2rkl kaakaojauhetta (tummaa, makeuttamatonta)
1tl ruokasoodaa
0,5tl suolaa
60g voita huoneenlämpöisenä
260g fariinisokeria
100g sokeria
2 munaa
0,5tl vaniljajauhetta
60g tummaa suklaata
240g smetanaa

Lämmitä uuni valmiiksi 175-asteiseksi. Sekoita vehnäjauhot, kaakaojauhe, ruokasooda ja suola keskenään. Vaahdota voi ja sokerit. Lisää munat yksitellen ja sekoita taikina huolellisesti. Lisää taikinaan vaniljajauhe ja suklaasula, sekoita tasaiseksi. Lisää kolmasosa kuivista aineista, sekoita. Lisää puolet smetanasta, sekoita. Jatka kuivien aineiden ja smetanan lisäämistä samalla tavalla loppuun asti.
Pursota tai nostele lusikoilla nökäreitä leivinpaperille, mutta jätä leviämisvaraa. Annoksesta tulee kolme pellillistä.
Paista keksit 175-asteisessa uunissa keskitasolla 12-14 minuuttia. Anna jäähtyä ennen keksin irroittamista leivinpaperista. Valmista täyte odotellessa.

Täyte
4 valkuaista
200g sokeria
225g pehmeää, mutta viileää voita
0,5tl piparminttuaromia
85g tummaa suklaata hienoksi rouhittuna
vihreää ja keltaista geelimäistä elintarvikeväriä

Mittaa valkuaiset ja sokeri metallikulhoon. Nosta metallikulho kuumavesihauteen päälle. Kuumenna seosta ja sekoita samalla, kunnes seos tuntuu kuumalta sormella koskettaessa. (Jos seosta ei sekoita samalla, valkuaiset kypsyvät ja tuloksena on makea munakas.)  Ota kulho pois vesihauteelta ja vaahdota valkuaisseosta sähkövatkaimella tai yleiskoneella, kunnes seos on jäähtynyt kunnolla. Aikaa voi kulua jopa 10-15 minuuttia. Kun seos on jäähtynyt, lisää voi pieninä kuutioina koko ajan edelleen sekoittaen. Lisää minttuaromi, suklaarouhe ja väriaineet ja sekoita massa tasaiseksi. Siirrä täyte pursotuspussiin.

Etsi pohjille samankokoinen kansi. Pursota pohjalle täytettä ja paina päälle kansi. Toista sama lopuille kekseille.


torstai 23. huhtikuuta 2015

Kevätuupumusta ja virkkailua

Talven lasta nyt vähän rassaa tämä kevään tuleminen. En kärsi kaamosväsymyksestä, pimeä ja kylmyys  (talvella) on niin minun juttuni. Sen sijaan kevät ja kirkkaus erityisesti aamuisin eivät ilahduta suuresti. Mielestäni ympäri vuoden voisi olla pimeää öisin ja aamulla ainakin kahdeksaan asti. Ja ne linnut. Miksi niiden pitää huutaa ikkunan takana aamuyöstä alkaen? Näiden asioiden kanssa taistellessa voimavarat ovat olleet lievästi sanottuna vähissä ja siten ei blogikaan ole päivittynyt ahkerasti.

Mutta nyt on aika ottaa itseä niskasta kiinni. Aloitin ryhtiliikkeen virkkailemalla tiskirättejä keittiöön. Nyt on jo yksi valmiina ja toinen on tekeillä. Lankana näihin rätteihin käytin Novitan puuvillabambua, joka sisältää 53% puuvillaa ja 48% bambu-viskoosia. Tämä lanka on loistava keittiöliinoihin, sillä siitä tehdyt tuotteet voi pestä pesukoneessa 60 asteessa. Koukku oli 2,5.


Ensimmäinen liina on toteutettu siksak-virkkauksella kohovirkattuna. Silmukoiden määrä pitää tässä kuviossa olla jaollinen 14:sta + 1 silmukka. Kuvio muodostui seuraavasti: 3 ketjusilmukkaa (=kerroksen ensimmäinen pylväs) ja pylväs samaan silmukkaan, *5 pylvästä, virkkaa 3 pylvästä yhteen, 5 pylvästä, samaan silmukkaan pylväs-ketjusilmukka-pylväs*, toista *-* kerroksen loppuun. Viimeiseen silmukkaan virkataan 2 pylvästä samaan silmukkaan. Jokainen kerros on samanlainen. Kohokuvio muodostuu, kun poimit silmukoista vain takareunan.


Toinen liina on vielä vaiheessa, siitä enemmän sitten myöhemmin!

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Synttärikakku 6-vuotiaalle


 Tämä kakku meni 6-vuotiaalle tytölle synttärijuhliin. Toiveena oli gluteeniton ja laktoositon kakku marjatäytteellä ja pintaan toivottiin sinistä väriä. Päädyin tekemään luottosuklaapohjan gluteenittomasta jauhoseoksesta sekä laktoosittomilla tuotteilla ja väliin tein laktoosittoman kuningatarmarjamoussen. Kakun päälle tuli Satin Ice-kaulintamassaa ja reunoille pursottelin petaltekniikalla kuohu- ja vispikerman sekoitusta. Petaltekniikan toteutin tällä kertaa vähän poikkeuksellisesti alhaalta ylöspäin perinteisen sivuttaissuunnan sijaan.


Jostain syystä tässä jäi jälleen kerran harmittamaan tuo laktoosittomalla kermalla pursottaminen. Miksi se aina jää joko liian löysäksi pursottamista ajatellen tai muuttuu suoraan rakeisen näköiseksi? Vispikerma yksinään on riskialtis vaahdotettava ja kuohukermasta tulee samantien voita. Ärh.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Pasha

Aikaisempina vuosina olen tehnyt pashan mutkia oikomalla eli sekoittamalla kermavaahtoa ja erilaisia rahkoja rusinoiden kanssa sekaisin ja valuttanut massan. Nyt tein ensimmäistä kertaa pashaa ihan "alusta alkaen" eli en käyttänyt valmiiksi maustettuja rahkoja. Tämä ohje olikin varsin onnistunut eikä voita ja sokeria ole säästelty. Koristelun unohdin suunnitella etukäteen, joten koristelu hoidettiin tällä kertaa valikoidun värisillä M&M -karkeilla.


3 keltuaista
225g voita
2dl + 0,75dl sokeria
500g maitorahkaa
1tl vaniljasokeria
1dl mantelirouhetta
1dl rusinoita
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu
1 appelsiinin raastettu kuori ja mehu
3,3dl kuohukermaa

Vaahdota keltuaiset ja 0,75dl sokeria. Toisessa kulhossa vaahdota pehmeä voi ja 2dl sokeria. Yhdistä vaahdot ja lisää joukkoon maitorahka. Lisää makuaineet: vaniljasokeri, mantelirouhe, rusinat, sitrusraasteet ja mehut. Sekoita massa. Vaahdota kuohukerma ja kääntele massan joukkoon. Kaada massa sideharsolla tai kahvinsuodatinpaperilla vuorattuun pashamuottiin tai siivilään. Anna valua yön ajan. Kumoa pasha tarjoiluastialle ja koristele mielesi mukaan.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Kookoslastuja

Mikä on yhtä hyvää (tai jopa parempaa) kuin kauralastut, mutta gluteenittomia? No kookoslastut! Vaikeudella näitä ei ole pilattu ja maku on mitä ihanin. Aikaakaan ei kulu paljon, taikinan tekoon ja keksien paistamiseen meni kaikkiaan reilusti alle tunti. Ohje on alunperin K-Ruoka-sivustolta, tosin appelsiininkuoren korvasin vaniljajauheella.

Vinkki! Mikäli haluat tehdä kekseistä maidottomia, vaihda voi maidottomaan margariiniin.

75g voita (tai maidotonta margariinia)
100g kookoshiutaleita
1 muna
1,5dl sokeria
1rkl gluteenitonta jauhoseosta
1tl leivinjauhetta
0,25-0,5tl vaniljajauhetta (tai 1rkl vaniljasokeria)

Sulata voi ja sekoita voisulan sekaan kookoshiutaleet. Vaahdota muna ja sokeri kuohkeaksi vaahdossa. Lisää muna-sokeri-vaahtoon kuivat aineet ja kääntele nuolijalla tasaiseksi taikinaksi. Lisää viimeisenä voi-kookosseos ja kääntele taikina sekaisin.
Nostele pikkulusikalla taikinasta nökäreitä leivinpaperille pellille, mutta jätä reilusti tilaa, sillä taikina leviää reippaasti. Paista keksejä 175-asteisessa uunissa (tai 160-asteisessa kiertoilmauunissa) 6-9 minuuttia. Keksit ovat valmiita, kun ne ovat ensin kohonneet ja pinta on sen jälkeen laskeutunut. Anna keksien jäähtyä pellillä täysin ennen kuin irrotat ne leivinpaperilta.

lauantai 28. maaliskuuta 2015

Unisieppari

Tämän kertainen räpellys sai alkunsa kyllä melkoisesta aasinsillasta. Tuossa pari päivää sitten etsin kivaa ohjetta munakasrullan täytteeseen ja päädyin erään Lempi-nimisen nuoren blogiin. Samalla vilkaisin blogin kategorioita ja niistä yksi pisti silmään yllättäen: Unisiepparit. Ja siitä se sitten lähti. Munakasrullista unisieppareihin. Lempillä oli todella mahtavat ohjeet unisiepparin tekoon ja heti perjantaina piti käväistä Sinellissä hakemassa tarvikkeita omaan kokeiluun.

Siepparin askartelussa oikaisin pari mutkaa, esimerkiksi unisiepparin kehikkoa en vääntänyt itse rautalangasta (Hihii... Ope-huumori iskee pintaan.) vaan ostin valmiin metallikehikon, jonka päällystin mokkanahkajäljitelmästä tehdyllä nauhalla.

Valmis sieppari on ensimmäiseksi tekeleeksi ihan kivan näköinen, mutta jostain syystä en pääse yli siitä, että nuo höyhenet näyttää... No, jotenkin epäilyttäviltä. Seuraavaan versioon kokeilen kyllä mustia lankoja valkoisten sijaan, nuo valkoiset eivät oikein tule esiin vaaleaa seinää vasten.