tiistai 24. kesäkuuta 2014

Kesän askartelua

Nämä sateiset ja harmaat säät eivät ole lisänneet leivontaintoa, mutta sitäkin enemmän kyllä käsitöiden tekemisen intoa. Aiemmin kirjoitin jo tekemästäni laukusta. Nyt innostuin matoista! Internetin syövereistä silmään iski kaksikin erilaista mattoa.

Ensimmäinen matoista oli pujoteltu solmumatto, jonka tein tekokuituisesta karheasta köydestä. Ohjeet maton solmimiseen (tai siis pujotteluun) löysin kiipeilijöiden foorumilta. Ilmeisesti kiipeilyä harrastavat ihmiset kierrättävät tällä tavalla vanhoja käytettyjä kiipeilyköysiään.


Yhtään en kyllä tiedä mihin tämän pistäisin, kunhan vain innostuksen vallassa tein moisen.

Toinen matto, joka on seuraavana to-do -listalla, onkin vähän suuritöisempi. Perusideana on, että 3-4 erilaista kangasta leikataan 5cm levyisiksi kaitaleiksi. Nämä suikaleet kieritetään esim. pyykkinarun (halk. 6mm) tai lipputangon narun (halk. 5mm) ympärille ja ommellaan kiinni naruun suoralla ompeleella. Näin valmistunutta nauhaa lähdetään kieputtamaan spiraaliksi ja ommellaan siksakilla kerrokset yhteen. Tätä jatketaan, kunnes matto on halutun kokoinen. Postailen kuvaa, kun saan maton tehtyä. Alkuperäiset ohjeet löysin täältä.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Uusi lempilaukku

Melkein aina olen inhonnut virkkausta, ainakin yläasteelta lähtien. Ohjeista virkkaaminen ei koskaan ole ollut vahvin alueeni käsitöiden saralla ja siksi olen enemmän keskittynyt neulomiseen ja ompelemiseen, pääasiallisesti siis. Nyt kuitenkin tapahtui jokin napsahdus ja hairahduin ostamaan Molla Millsin kirjan Virkkuri - Virkkuutöitä kotiin ja käyttöön.


Kirjassa oli ihanan näköisiä ohjeita, joista ensimmäisenä pääsi kokeiluun työ nimeltä Lempilaukku. Ohje oli simppelin kuuloinen ja eikun tuumasta toimeen. Laukkuun kului 300g Novitan mustaa Hankoa, koukulla 4,5. Yläreunaan on ommeltu 30cm pitkä musta takkivetoketju ja hihnoiksi käytin Sinellistä ostettua mustaa nahkaremmiä. Laukun sisällä on vuori, joka on tehty Marimekon Muija-kankaasta (yksi ehdottomista suosikeistani!). Koko komeuden kruunaa ensimmäinen itse tehty kangasmerkki, josta tunnistaa tuotannon omakseni.

K niin kuin Kinttana.

torstai 12. kesäkuuta 2014

70v-juhlien kakkuja

Sain tilaisuuden leipoa 70v-juhlien kakut tällä viikolla. Toiveena oli suklaakakkuja ja kuivakakku. Suklaakakut tein aiemmin erittäin hyväksi ja toimivaksi testatulla ohjeella, joka löytyy täältä. Tein ohjeen kaksinkertaisena ja vuoat olivat 20cm irtoreunavuoat, pohjat halkaisin kolmeen kerrokseen. Kuivakakku oli valkosuklaa-limekakku, joka on siis oma reseptini täältä.

Suklaakakun koristeeksi tein ison gerberan sokerimassasta. Valitettavasti hovikuvaajani ei saanut juhlien tuoksinnassa otettua parempaa kuvaa kakusta niin, että koristekin olisi näkynyt.


tiistai 10. kesäkuuta 2014

Mielensäpahoittajan tomaatin taimet

Pari vuotta sitten ostin Plantagenista onnellisena kolme pientä kirsikkatomaatin taimea ja istutin ne parvekkeellani olleeseen kasvatuslaatikkoon. Kesä kulki eteenpäin ja kauhukseni tomaatit kasvoivat ja kasvoivat ja kasvoivat. Olin aina olettanut, että kirsikkatomaatit ovat matalia lajikkeita. Tiedättekö, sellaisia nättejä maksimissaan 50cm korkeita? No, voin sanoa nyt, että eivät muuten ole! Noista kolmesta taimista kaikki kasvoivat parvekkeen kattoon asti. Eli siis kaksimetrisiksi. Jouduin tukemaan kasveja ensin pisimmällä mahdollisella tukikepillä, jonka löysin kaupasta (180cm!) ja sen jälkeen teippasin lisäosia tukikepin jatkeeksi, kun sekään ei enää riittänyt. Kukkia pölyttelin keikkuen puutarhapenkin päällä.

Tästä sisuuntuneena viime kesänä pidin huolen, että lajikkeet olivat niitä "matalia" eli 50-100cm korkeita. Lopputuloksena oli reilun metrin korkuiset puskat.

Tänä keväänä hihkuin onnesta, sillä löysin eräästä verkkokaupasta todella matalakasvuisen tomaatin siemeniä. Teksti lupasi, että tomaatit ovat vain 20cm korkeita! Ihanan pieniä ja söpösiä. Lisäksi ostin samalla siemeniä, joiden tomaatit tuottavat jopa 300 kirsikkatomaattia per taimi ja pituuden pitäisi olla noin 50cm.

Noh, kuinkas kävikään? Tämä viherpeukalo meni taimissa sekaisin, enkä enää muista kummat olivat kumpia (nyt jo onneksi on pieni haju tästä...). Hätäisempi voisi ajatella, että kokoero kertoo. No, kertokaa nyt sitten mulle: Kumpi näistä ruukuista sisältää niitä 20cm korkeita taimia?!


lauantai 7. kesäkuuta 2014

Rommirusinakakku

Kyllä, ihan oikeasti! Rommirusinoita kakussa! Appiukkoni heitti jokin aika sitten ilmaan, että haluaisi rommirusinakakkua syntymäpäivilleen. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Mitäs sitä muuta voi tehdä kuin alkaa selailemaan internetin syövereitä ja keräillä vinkkejä sieltä täältä. Ja loputulos on tässä! Suklaapohja, rommirusina-valkosuklaatäyte ja valkosuklaakuorrute. Kirsikkana kakun päällä samaisesta kuorrutteesta hätäisesti kyhätty ruusu. Ja kuulkaas, tää yhdistelmähän toimii! Ehkä voisi enemmänkin olla noita rusinoita, mutta rusinoiden määräähän voi aina lisätä. Ja pohjakerroksia riittäisi ehkä se kolmekin, laittaa vaikka yhden kerroksen pakkaseen. Tai jotain. Mutta tätä kyllä ihan varmasti teen toistekin!

Pohjan ohjeen löysin Makeaa murmelin täydeltä -blogista, mutta lähes samanlainen ohje löytyi myös Suklaapossulta. Ohje on helppo ja lopputulos mehevä, suosittelen ehdottomasti. Valkosuklaakuorrutteen ohje on myös niin ikään Suklaapossulta, täältä.
Tällä ohjeella tulee pieni, halkaisijaltaan noin 18cm, kokoinen kakku. Jos haluat isomman, tuplaa määrät ja tee pohjat 22-24cm kokoisiin vuokiin.
HUOM! Laita rusinat likoamaan rommiin jo täytteen valmistamista edeltävänä iltana, tai vähintään 3 tuntia aiemmin. Lisäksi valkosuklaamassa on hyvä tehdä jo aiemmin jähmettymään.

Pohja:
125g voita
50g tummaa suklaata
1dl rypsiöljyä
2dl vettä
150g vaniljarahkaa (tai ranskankermaa, kuten Suklaapossulla)
3 munaa
1,25dl sokeria
1,5dl fariinisokeria
4,75dl vehnäjauhoja
1dl tummaa kaakaojauhetta
1,5tl leivinjauhetta
1tl soodaa
0,5tl suolaa


Sulata voi ja suklaa samassa astiassa. Sekoita kulhossa rypsiöljy, vesi, rahka, munat ja sokerit. Lisää seokseen voi-suklaaseos. Sekoita. Lisää siivilöidyt kuivat aineet sekaan ja sekoita taikina tasaiseksi. Älä kuitenkaan vatkaa taikinaa, ettei taikinaan muodostu sitkoa. Kaada taikina kahteen voideltuun irtopohjavuokaan (halk. 18cm), joiden pohjalle on pingotettu leivinpaperi. Paista pohjia 175-asteisessa uunissa keskitason alapuolella 50-60 minuuttia. Anna pohjien jäähtyä. Leikkaa jäähtyneistä pohjista mahdolliset kuperat "hatut" pois ja halkaise pohjat kahdeksi kerrokseksi.

Täyte:
2dl rusinoita
1dl tummaa rommia
4 liivatetta
200g valkosuklaata
2,5dl kuohukermaa
200g maustamatonta maitorahkaa
0,5dl sokeria

Edellinen ilta: Laita rusinat likoamaan rommiin kelmulla peitettyyn astiaan (tai kansi löyhästi astian päälle).
Varsinainen valmistaminen: Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Pilko valkosuklaa pienemmäksi ja laita kulhoon odottamaan. Lämmitä kerma kattilassa (älä anna kiehua) ja kaada se valkosuklaan päälle. Anna seoksen olla hetki ja sekoita se sitten tasaiseksi. Valuta rusinoista ylimääräiset rommit pois, ota rommi talteen myöhempää käyttöä varten. Sekoita maitorahka, sokeri ja rusinat. Yhdistä seokset. Kuumenna pieni tilkka rommia (n. 1-2rkl) ja liuota puristetut liivatteet kuumaan rommiin. Lisää liivateseos täytteeseen ohuena nauhana ja sekoita todella huolellisesti. Anna täytteen jähmettyä 15-30 minuuttia jääkaapissa välillä sekoittaen ennen kakun täyttämistä.

Täytä kakku irtopohjavuoan reunojen sisälle, jotta lopputulos olisi suora ja täyte ei valuisi reunoilta yli. Aseta pohja lautaselle ja vuoan reuna sen ympärille. Kostuta pohjaa kevyesti jäljelle jääneen rommin ja veden sekoituksella. Jos teet kakusta kolmikerroksisen, annostele pohjalle puolet täytteestä. Jos teet kakusta neljäkerroksisen, annostele pohjalle kolmasosa täytteestä. Laita päälle seuraava pohjakerros, kostuta ja jatka täyttämistä. Muista kostuttaa myös päällimmäinen pohja. Anna kakun jähmettyä jääkaapissa ainakin 3-4 tuntia. Irroita sitten reuna kakun ympäriltä.

Sokerikreemi:
150g huoneenlämpöistä voita
2,5dl tomusokeria
0,75rkl vettä

Vatkaa sekaisin pehmeä voi ja tomusokeri. Lisää lopuksi vielä vesi ja sekoita kreemi tasaiseksi. Levitä kreemiä kakun pinnalle ohut kerros tarttumapinnaksi kuorrutteelle. Laita kakku hetkeksi jääkaappiin odottamaan kuorrutetta.

Valkosuklaamassa:
300g valkosuklaata
1,5dl glukoosisiirappia
3dl tomusokeria (tai enemmän, jos siltä tuntuu)

Sulata valkosuklaa. Mittaa suklaasulan sekaan glukoosisiirappi ja sekoita massa tasaiseksi. Lisää vähitellen mukaan tomusokeri ja sekoita huolellisesti. Jos massasta alkaa erottua rasva, lisää tomusokeria. Kun massa on kiinteä (tosin silti pehmeää) ja irtoaa kulhon reunoista jotensakin, muotoile massasta käsin pallo. Laita kulhon pohjalle tomusokeria, jotta massa ei jää kulhoon kiinni. Laita massa kulhoon ja päälle kevyesti kelmua. Anna massan tekeytyä ainakin 3 tuntia huoneenlämmössä. Kun massa on kiinteää, pehmitä massaa hetki vaivaamalla samaan tapaan kuin muovailuvahaa. Kaulitse massasta esim. leivinpaperin päällä kakkua hieman isompi (ota huomioon myös pystyreunat!) levy. Nosta levy kaulimen avulla kakun päälle ja venytä varovasti kuorrute kakun päälle. Leikkaa ylimääräinen kuorrute pois alareunasta. Säilytä kakku jääkaapissa ilman kupua, sillä muutoin kuorrute kerää pinnalle kosteutta. Massasta voit myös valmistaa koristeita!

Häthätää muotoiltu ruusu valkosuklaamassasta.

Lehtikaalisipsejä

Täytyy sanoa, että olin enemmän kuin vähän ennakkoluuloinen näistä ennen tekemistä ja maistamista. Oikeasti, kuinka hyvältä voi muka maistua uunitettu vihreälehtinen kaali?! Vaan yllätyin iloisesti! Nämähän olivat mahtavia! Ja makua on helppo muunnella jokaisen suuhun sopivaksi, sillä maustamisessa vain mielikuvitus on rajana. Oma mielikuvitukseni on varsin suppea ja siksi meillä on ollut kokeilussa vain perusversio suolalla ja oliiviöljyllä sekä tulisempi versio srirachalla (TODELLA tulinen chilikastike) ja oliiviöljyllä. Molemmilla tuli varsin hyviä lehtikaalisipsejä. Yhdestä lehtikaalipussista tuli pari pellillistä valmiita sipsejä, joten yhdellä pussilla pääsee jo hyvään alkuun näiden kanssa.

lehtikaalia (vihannesosastolta, iso muovipussi)
oliiviöljyä, parisen ruokalusikallista
suolaa
mausteita oman maun mukaan

Huuhtele lehtikaalit. Leikkaa jokaisesta lehtikaalin lehdestä kova lehtiruoti irti ja revi jäljelle jäänyt lehtiosa kulhoon.



Kaada kulhoon lehtikaalien päälle oliiviöljyä niin, että sekoittaessa sitä tarttuu jokaisen kaalin pintaan, mutta kaalit eivät ui öljyssä. Mausta mielen mukaan ja sekoita. Sekoittaminen on kätevää tehdä käsin, kun kädet kuitenkin sotkeutuvat seuraavassa vaiheessa. Levitä maustetut lehtikaalit leivinpaperilla vuoratulle pellille yhteen kerrokseen eli niin etteivät kaalit ole päällekäin tai kaksinkerroin.


Laita pelti 140-asteiseen uuniin keskitasolla. Lehtikaaleja paistetaan yhteensä 20-25 minuuttia, mutta kaalit pitää kääntää (ainakin) kerran puolessa välissä. Kääntämisessä ei kannata lintsata, sillä käännetyistä lehtikaaleista tulee ihanan rapeita. Jos lehtikaalit jäävät lötköiksi, jatka paistamista vielä hetki. Nauti lehtikaalisipsit tuoreeltaan!

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Ylioppilaan kakkuja

Onnea vielä ihanalle siskolle!
No huih, kun aika hurahti ja edellisestä postauksesta onkin yllättäen kulunut jo parisen viikkoa? Nyt on vihdoin hetki aikaa istahtaa kunnolla koneelle ja alkaa purkaa asioita tänne bloginkin puolelle. Kuun vaihteessa juhlittiin ihanan pikkusiskoni ylioppilasjuhlia ja sain leipoa juhliin kaksi kakkua ja pikkuleipiä. Pikkuleivät tein aiemmin postaamallani limepikkuleipä-ohjeella, mutta tällä kertaa sitruksena olikin appelsiini. Oli muuten yllättävän kiva ja raikas lopputulos silläkin. Taikinan käsittely oli edelleen hieman hankalahkoa, mutta kylläpä nuo teki ihan helposti. Keksit vilahtavatkin jossain kuvassa, mutta erillistä kuvaa niistä ei tällä kertaa ole.
Kakkujen koristeet tein jo reilusti ennen juhlia. Kakkuja tuli tehtyä juhliin siis kaksin kappalein. Toinen kakuista oli gluteeniton ja toinen ilman erityistä ruokavaliota. Gluteeniton ja tavallinen kakkupohja olivat muuten samalla reseptillä tehtyjä, mutta gluteenittoman pohjan tein korvaamalla vehnäjauhot perunajauhoilla. Gluteeniton kakku sai täytteekseen mansikkamascarponemoussen (ohje löytyy Emma Iivanaisen Kakkutaidetta kotikeittiössä -kirjasta), Satin Ice-kuorrutteen (elastisempaa sokerimassaa) päälle ja kermapursotukset reunoille petal-tekniikalla. Toinen kakku oli täytetty valkosuklaakermalla ja vadelmilla ja kuorrutettu Satin Ice-kuorrutteella kauttaaltaan. Mustat osat oli tehty mustalla sokerimassalla. Molemmissa kakuissa kostutukseen käytin Spriteä.

Koristeiksi tein kuusi liljaa Renshaw´n kukkamassasta. Väritykset on tehty tomuväreillä ja ruskealla ja mustalla pastavärillä pilkut. Heteet ovat ohutta (raakaa) riisinuudelia, joiden kärjet on kastettu sulatettuun tummaan suklaaseen.



Kakkupohja:
6 munaa
2dl sokeria
2,5dl vehnäjauhoja
0,5dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta

Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri, kunnes vaahto on paksua ja jämäkkää (noin 5-10 minuuttia). Lisää siivilöidyt vehnäjauhot, perunajauhot ja leivinjauhe seokseen ja sekoita nuolijalla tasaiseksi. Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan (halk. 24-26cm) tai leivinpaperin päällä olevaan irtoreunavuokaan. Paista 175-asteisessa uunissa keskitason alapuolella 40-50 minuuttia tai kunnes puiseen tikkuun ei enää tartu taikinaa. Anna jäähtyä. Leikkaa jäähtynyt pohja kolmeen osaan.

Vadelmatäyte:
2prk Flora Vispiä (á 2,5dl)
260g valkoista suklaata, esim. Pandan (tähän ei kannata käyttää sitä kalleinta ja laadukkainta suklaata)
1-2 rasiaa suomalaisia vadelmia (pakaste)

Vaahdota vispikermat. Sulata valkosuklaa varovaisesti mikrossa (lämmitä täydellä teholla 20-30 sekuntia, sekoita, lämmitä 20-30 sekuntia, jne. kunnes suklaa on sulanut ja tasaista). Kaada suklaasula kerman joukkoon ja sekoita tasaiseksi nopeasti. Täytä kakku esim. irtoreunavuoan sisälle, jolloin täyttäminen ja kokoaminen on helpompaa ja lopputulos tasainen. Levitä puolet täytteestä kostutetulle pohjalle. Ripottele reilusti vadelmia kermaseoksen päälle ja nosta keskimmäinen pohjakerros päälle. Kostuta pohja. Täytä seuraava kerros kuten edellinenkin. Nosta viimeinen pohja päälle ja kostuta sekin. Anna kakun jähmettyä jääkaapissa vähintään 3-4 tuntia, mielellään yön yli.

Jos päällystät kakun sokerimassalla tai vastaavilla kuorrutteilla, kannattaa kuorrutteen alle laittaa sokerikreemiä, joka eristää kakun kosteuden eikä kuorrute kostu kakun päällä ja pysyy siistimpänä. Lisäksi leikkaaminen on tuolloin helpompaa. Alla oleva määrä riitti loistavasti 26cm:n kakun jokaisen pinnan tasoittamiseen sekä toisen kakun päällisen alle.

Sokerikreemi:
300g voita (huoneenlämpöistä)
5-6dl tomusokeria
1,5rkl vettä

Vaahdota voi huolellisesti. Lisää tomusokeri ja sekoita. Lisää vielä vesi ja vatkaa seos voimakkaasti tasaiseksi. Levitä veitsen avulla tasaiseksi pinnaksi kakun päälle. Päällystä kakku viimeiseksi sokerimassalla.

Petal-tekniikka on helppo, mutta näyttävä koristelutekniikka. Pursotukseen käytin Flora Vispin ja Flora Kuohun sekoitusta, jonka värjäsin asteittan valkoisesta oranssiksi pastaväreillä. Ennen värjäystä ota yhteen pursotuspussiin valkoista kermavaahtoa. Värjää jäljelle jäänyt kerma kevyesti haluamallasi värillä ja ota taas uuteen pussiin osa kermavaahdosta. Värjää jäljelle jäänyt kerma taas vähän tummemmaksi ja pussita saatu vaahto. Tähän kakkuun käytin valkoista ja kahden sävyistä oranssia vaahtoa. Leikkaa pursotuspusseihin noin sentin kokoiset reiät tai käytä pyöreäkärkistä tyllaa. Pursota kakkuun aina yksi pystyrivi kerrallaan ja etene koristelussa vasemmalta oikealle. Tähän kakkuun pursotin aina alimmaksi tummalla kermalla nökäreen, sitten kaksi nökärettä vaaleammalla kermalla ja yhden nökäreen valkoisella kermalla (nökäreiden tulisi yltää kakun alareunasta yläreunaan asti). Tämän jälkeen kermanökäreet ikäänkuin levitetään pikkulusikalla. Paina lusikalla kevyesti kermaa ja vedä nökäre oikealle päin. Pyyhkäise lusikka ja toista sama koko riville. Pursota seuraavat kermat parin sentin päähän edellisestä pursotuskohdasta ja toista. Samaa jatketaan koko kakun ympäri. Tekniikasta löytyy hyviä vaihekuvia netistä, ehkä joku kaunis päivä muistan itsekin ottaa vaihekuvat.