sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Blogihaaste: Pullaa!

Valmiita pullia.
Nätti bostonpulla.
Ihana Minna heitti blogissaan haasteen, joka liittyi pullaan. Haasteessa oli tarkoitus kertoa omasta lempipullasta. Meillä on kuitenkin sinänsä hassu talous, että kaikkea muuta kyllä melkein leivotaan paitsi sitä pullaa. Erityisesti se ihan perinteinen pulla ei vaan iske. Halusin kuitenkin haasteeseen osallistua ja etsin internetin syövereistä reseptejä erilaisiin täytettyihin pulliin ja kaksi ohjetta pisti silmään, molemmat toki samasta blogista! Ensimmäisenä vastaan tuli täytetty pitko ja toisena bostonpulla. Molemmissa ohjeissa kivaa oli peruspullan tuunaus vähän erilaiseen muotoon.
Pitko täytettiin itsetehdyllä vaniljakiisselillä ja mansikkahillolla ja bostonpullaan tuli pistaasi-taatelitäyte. Molempien ohje löytyi Ruokailmiö -blogista. Molempiin ohjeisiin käytettiin ihan peruspullataikinaa, jonka ohje löytyy vaikka jauhopussin takaa, jos ei omaa salaista perheen perinnereseptiä ole olemassa.

Valmista ensimmäisenä pullataikina. Itse tein 7,5dl:n taikinan  Puolen litran taikinallakin olisi melkein pärjännyt. Tällä määrällä tuli 2 ISOA täytettyä pitkoa, 1 leipävuoan kokoinen bostonpulla ja 6 voisilmäpullaa. Voisilmäpulliin en laita kummempaa ohjetta, niihin löytyy riittävästi ohjeita jo netistä :)

Bostonpulla:
125g kivettömiä taateleita
3rkl sokeria
1,5dl vettä
50g pistaasipähkinöitä (alkup. ohjeessa oli pekaanipähkinöitä)

Keitä taateleita, vettä ja sokeria noin 10 minuuttia kattilassa, kunnes taatelit ovat pehmenneet. Soseuta taatelihilloke ja lisää veitsellä rouhitut pistaasipähkinät sekaan.
Ota noin kahden nyrkin kokoinen pala taikinaa ja kauli se noin 20cm x 25cm kokoiseksi levyksi. Levitä täyte tasaisesti levylle ja kääri rullalle. Leikkaa rulla kahdeksaan yhtä suureen osaan. Lado pullat voilla voideltuun leipävuokaan leikkauspinta ylöspäin. Anna kohota liinan alla 20 minuuttia.


Voitele kohottamisen jälkeen bostonpulla munalla ja ripottele päälle raesokeria, mantelilastuja ja rouhittuja pistaasipähkinöitä. Paista 200-asteisessa uunissa keskitason alapuolella 25 minuuttia. Anna jäähtyä ennen vuoasta poistamista. Koristele valmis pulla sitruunamehu-tomusokeriseoksella.



Täytepitko: (2kpl)
3dl maitoa
1 muna
3rkl sokeria
2rkl maissitärkkelystä (Maizenaa)
1rkl vaniljasokeria
50g voita
250g hilloa (+ n. 1rkl perunajauhoja sekaan, jos hillo ei ole paistonkestävää!)

Valmista vaniljakreemi etukäteen, jotta saat sen jäähdytettyä ennen käyttöä. Kuumenna kattilassa varovasti pienellä teholla maito, muna, sokeri ja maissitärkkelys. Sekoita koko ajan huolellisesti. Kuumenna, kunnes seos alkaa saeta ja on paksua. Ota kattila pois levyltä ja lisää voi ja vaniljasokeri. Sekoita tasaiseksi ja laita kylmään jäähtymään.
Sekoita valmiiksi perunajauho hillon sekaan, jos käytät tavallista hilloa. Paistonkestävään marmeladiin ei tarvitse lisätä perunajauhoja.
Kauli taikinasta (vajaa puolet jäljellä olevasta taikinasta) noin 35cm x 25cm kokoinen levy leivinpaperin päälle. Levitä puolet vaniljakreemistä pituussuunnassa taikinalevyn keskelle. Lusikoi päälle vielä hilloa kreemin päälle. Leikkaa veitsellä noin 2 sentin levyisiä vinoja viiltoja taikinalevyn reunoille kuvan mukaisesti. Molemmilla puolilla pitäisi olla yhtä monta taikinaliparetta. Aloita "letittäminen" kääntämällä molemmilta puolilta vuorotellen lipare täytteen päälle niin, että edellinen taikinalipare jää seuraavan alle. Jatka pitkon loppuun asti. Nipistä viimeisenä pitkon päät kiinni.




Kohota 20-30 minuuttia. Voitele munalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista uunissa keskitason alapuolella 25 minuuttia. Anna jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.


lauantai 22. maaliskuuta 2014

Lastenhuoneen verho

Lastenhuoneen verhot on ehkä hankalin asia ikinä. Millainen on se kaikkein kätevin verho? Mikä kestää kiskoissa, kun kaksi vilkasta tyttöstä nyhtää verhoja ikkunan eteen ja pois? Millainen verho pimentää huonetta riittävästi? Millainen verho ei peitä patteria ja sen termostaattia? Ja lisähaasteena ikkuna on todella nurkassa, joten ikkuna-ala jää todella vähäiseksi kahdella sivuverholla.
Vastaus näihin kysymyksiin iski kuin salama kirkkaalta taivaalta! Kiitos kuuluu myös ihanille ystävilleni, joilta ammennan ideoita ja kopioinkin osittain :) Idea täysin suorasta verhosta, joka vedetään seinän eteen päiväksi tuli ystävältäni, jolla sama idea oli toteutettu Marimekon Karkuteillä -kankaalla. Palaset sen sijaan loksahtelivat paikoilleen saadessani apua ja ideoita toiselta ihanalta ystävältäni.
Lopputulos muotoitui siis seuraavasti. Päällimäinen kangas on Eero Aarnion kirjava Zoo -kangas, vuorena olen käyttänyt vanhaa Ikean pimentävää sivuverhoa. Nämä kankaat asettelin päällekäin, taitoin alareunan ja sivureunat päärmeille ja tikkasin kiinni. Yläreunan huolittelin vain saumurilla, koska se kuitenkin jää verhokiskon suojan taakse piiloon. Tämän jälkeen yläreunaan ompelin Eurokankaasta ostettua nauhaa, jonka avulla voisi myös poimuttaa verhoa. En kuitenkaan käyttänyt tällä kertaa poimutusominaisuutta vaan laitoin nauhan verhoon sen takia, että sain ripustettua verhon koukuilla kiskoon nipsujen sijaan. Nipsut ovat osoittautuneet lapsiperhekäytössä äärimmäisen epäkäytännöllisiksi. Ja sitten verhot olivatkin ripustamista vaille valmiina! Valmiit verhot ovat sen verran jämäkät, että ala- ja yläreunoihin ei edes tarvitse minkäänlaisia rimoja pitämään verhoa suorassa.
Verho täytti siis kaikki kriteerit, jotka sille asetin:
  1. Ei irtoa kiskosta helposti, vaikka lapsi sitä vähän nykisi.
  2. Pimentää niin hyvin kuin voi, ainahan noista sivuista valoa kesäaikaan pääsee ohi.
  3. Puolipitkä verho ei peitä patteria tai termostaattia. Lisäksi siivoaminen helpottui, kun verhot eivät luuhaa lattialla asti.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Pölyt pois ompelukoneista

Edellisestä ompelusta olikin kulunut jo kuukausia, joten nuoremman lapsukaisen sairastaessa on hyvä vältellä kokeiden korjaamista ompelemalla. Kankaita tuli tilattua syksyn puolella varastoon ja olihan ne sieltä jo vähän huudelleet. Tällä kertaa kankaat muuntautuivat saksien ja ompelukoneen avulla ryppyleggareiksi ja taskulliseksi tunikaksi. Molemmat vaatekappaleet olivat kokoa 104 ja ohjeet Ottobrestä. Paita oli jossain vuoden 2013 lehdessä, housut muistaakseni 1/2014. Paita on vähän muunneltu Ottobren kaavasta.


tiistai 18. maaliskuuta 2014

Papukeittoa Australian Masterchefin tyyliin

Australian Masterchef -kilpailu on ihan mahtava! Olen nyt reilun kuukauden seurannut kyseisen kilpailun neljättä kautta into piukeana ja olen ihan koukussa. Kilpailua seuratessa on tullut myös itselle tunne, että haluaa testailla erilaisia juttuja. Esimerkiksi tämä kyseinen papukeitto, colamarinoidut kanansiivet, Neil Perryn kasvislasagne, Georgen (yksi tuomareista) parmesaanirisotto... Näitähän riittäisi, jos aikaakin riittäisi. Mutta tämä papukeitto ihastutti telkkarissa erityisesti helppoudellaan. Raaka-aineet ovat arkipäiväisiä ja aikaakin kului vaivaiset 5 minuuttia. Appelsiinin maku oli todella voimakas, vaikka appelsiinin kuorta raastettiin vain vähän keiton päälle.
Ohje on Australian Masterchef -kilpailun tuomarin, Matt Prestonin, käsialaa.

(2 annosta)

1prk Heinzin valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
0,5dl kermaa
1,5dl maitoa
appelsiinin kuorta raastettuna
oliiviöljyä
(paahdettuja korianterin siemeniä, jos löydät jostain kaupasta. Ilman pärjää)

Kiehauta pavut kastikkeineen kattilassa ja soseuta sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon kerma ja maito, kuumenna uudestaan. Jaa keitto lautasille. Raasta pinnalle appelsiinin kuorta mausteeksi ja pirskottele pinnalle oliiviöljyä. Jos löydät jostain korianterin siemeniä, paahda niitä kuivalla pannulla ja sirottele keiton päälle.



Paella

Reilu vuosi sitten Espanjan reissun jälkeen harjoittelimme tekemään paellaa. Tätä ruokaa varten ostimme erilaisia tarvikkeita reissun päältä, kuten sahramia ja paellapannun. Sahrami on Espanjassa melkoisen paljon halvempaa kuin Suomessa ja sitä löytyykin nyt pienen kylän tarpeisiin meiltä. Paellapannu on perinteisesti matala ja laakea pannu, jonka reunoissa on kahvat nostamista varten. Ostimme varta vasten pannun, joka toimii induktioliedellä. Emme kuitenkaan ottaneet yhtä tärkeää asiaa huomioon. Nimittäin induktioliesi lämmittää pannua sellaisella teholla, että kaikki palaa pannuun kiinni. Pannussa ei ole laadukasta paksua pohjaa. Siksipä hylkäsin tällä kertaa pannun ja tein paellan suosiolla ihanassa Hackmanin Matador-pannussa.
Paellan teossa käytetään Espanjassa lyhytjyväistä pyöreää riisiä, ns. paellariisiä. Lähi-Prismasta ei kuitenkaan paellariisiä löytynyt, joten käytimme seuraavaksi parasta vaihtoehtoa: risottoriisiä (arborio). Ohje on ilmestynyt Olivia-lehdessä parisen vuotta sitten. Ohjetta muokkasin jättämällä alkuperäisestä ohjeesta simpukat ja jättikatkaravun pyrstöt pois. Korvasin ne isoilla katkaravuilla.

300g kanasuikaleita (marinoimattomia)
noin 150g chorizomakkaraa
4 valkosipulin kynttä
1 sipuli
1 paprika tai suippopaprika
2 isoa tai 4-5 pientä tomaattia
4rkl ruokaöljyä
3dl paella- tai risottoriisiä
3dl valkoviiniä
noin 0,5g sahramia
1tl savupaprikajauhetta (meillä Espanjalaista Pimenton Dulcea)
1 rosmariinin oksa
7dl kuumaa kanalientä
150g vihreitä papuja
180g isoja katkarapuja
1 sitruuna

Tee ensin esivalmistelut ja jaa ne lautasille. Tällöin ruoan valmistaminen on nopeampaa ja helpompaa. Viipaloi chorizo ohuiksi viipaleiksi ja hienonna sipulit. Viipaloi paprika ja lohko tomaatit. Riivi rosmariinin oksista lehdet, heitä oksat pois. Mittaa riisit valmiiksi lautaselle ja leikkaa pavuista päät pois ja puolita pavut. Keitä kanaliemi valmiiksi. Ota katkaravut valmiiksi huoneenlämpöön.

Aloita paellan valmistaminen, kun esivalmistelut ovat valmiita. Ruskista kanat öljyssä (2rkl) pannulla. Lisää chorizot ja sipulit sekaan. Paista muutama minuutti. Lisää pannulle loppu öljystä ja riisi. Sekoita ja anna riisien kuullottua hetki. Älä ruskista riisiä! Lisää viini ja anna sen imeytyä riiseihin samalla sekoittaen. Kun viini on imeytynyt, lisää paprikat, tomaatit, rosmariini, sahrami ja ja paprikajauhe. Sekoita ja anna paistua pieni hetki. Lisää kanalientä vähän kerrallaan pannulle ja sekoitttele seosta. Kun neste on imeytynyt, lisää jälleen lientä. Jatka, kunnes riisi on lähes kypsää. Lisää vielä viimeisen kerran lientä. Lisää pannulle vielä pavut ja ravut. Sekoittele välillä ja anna kypsyä vielä 5-7 minuuttia. Paella saa jäädä kosteaksi, jos neste haihtuu liiaksi, lisää sitä pannulle. Juuri ennen valmistumista lopeta sekoittaminen. Säädä hella kuumalle ja anna pohjan hieman ikäänkuin ruskistua. Pohjan kuuluisi olla hieman rapsakampi kuin muun paellan.
Koristele valmis paella sitruunalohkoilla.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Karitsan karetta balsamico-sitruunamarinoituna

Karitsan kare on ollut omalla to-do-listallani pitkään. Lammasta on niin helppo tehdä väärin ja saada siitä kuivaa ja villaisen makuista, joten tavoitteena oli vain ja ainoastaan tehdä hyvää ja mehukasta karitsaa. Ja sehän onnistui tällä Siskot kokkaa -blogin ohjeella. Näin ensimmäisellä yrityksellä en uskaltanut vielä sävellellä ohjetta omanlaiseksi, vaan noudatin ohjetta kirjaimellisesti. Uunikasvisten munakoiso yllätti positiivisesti, varsinkin kun en koskaan kyseisestä vihanneksesta ole pitänyt. Ostimme karitsan kareen pohjois-Leppävaarasta, halal-lihaa myyvästä liikkeestä. Kyseisessä kaupassa karitsan kare oli puolet halvempaa kuin marketin lihatiskiltä. Erikoista oli, että näistä kareista oli leikattu kareille ominainen luu pois, mutta eipähän tuonut sekään luu lisähintaa!

karitsan karetta, 4-5 luuta per syöjä

Marinadi:
1dl oliiviöljyä
2rkl balsamicoa
3rkl balsamicokastiketta (paksumpaa kuin balsamico, sisältää myös sokeria)
1 sitruunan raastettu kuori
3 valkosipulin kynttä murskattuna ja pilkottuna
2 rosmariinin oksaa, riivi lehdet irti ja heitä oksa pois
pippuria

Mittaa marinadin ainekset pakastepussiin (mielellään paksuun pakastepussiin) ja laita kare mukaan. Sulje pussin suu ja pyörittele pussia, jotta mausteet sekoittuvat tasaisesti ja kare on joka puolelta peittynyt marinadiin. Jätä huoneenlämpöön marinoitumaan noin 4 tunniksi.

Kasvikset:
1-2 rosamundaa ruokailijaa kohden
0,5 munakoisoa ruokailijaa kohden
oliiviöljyä
2 valkosipulin kynttä murskattuna ja pilkottuna
pippuria
rosmariinia reilusti riivittynä ja pilkottuna

Pese perunat ja munakoiso huolellisesti. Pilko perunat pienemmiksi paloiksi ja laita uunivuokaan. Valuta perunoiden päälle oliiviöljyä ja lisää valkosipuli, pippuri ja rosmariinisilppu. Sekoita huolellisesti ja laita 200-asteiseen uuniin noin 10 minuutin ajaksi. Samalla, kun perunat ovat uunissa, käsittele munakoiso. Pilko munakoiso ja paista pannulla reilussa määrässä oliiviöljyä. Oliiviöljyä voi lisätä paistamisen aikana, jos näyttää, että kaikki munakoison palat eivät saa pinnalleen öljyä. Palat saavat ruskistua pinnalta. Kun perunat ovat olleen 10 minuuttia uunissa, lisää munakoison palat vuokaan, sekoita ja laita vuoka takaisin uuniin. Kasvikset saavat kypsyä uunissa vielä 20 min.

Kasvisten ollessa uunissa valmistellaan kare. Ota kare pois marinadista ja pyyhi siitä isoimmat sattumat pois pinnalta. Kun kasviksissa on aikaa enää 5 minuuttia, paista kareen kaikki pinnat kiinni niin, että pinta saa kauniin värin. Kun kare on paistettu, laita kareen paksuimpaan kohtaa paistolämpömittari ja laita kare uuniin kasvisten päälle. Laske uunin lämpötila samalla 150-160 asteeseen. Anna kasvisten ja kareen olla uunissa, kunnes kareen sisälämpötila on 55-57 astetta. 55-asteinen kare on medium miinus, 57-asteinen medium. Jos kare on kovin rasvainen, suosittelen paistamaan 57-asteiseksi. Ota vuoka uunista, kun kare on sopivan lämpöinen. Leikkaa kare luiden välistä viipaleiksi. Mausta valmis annos vielä suolalla ja halutessasi rosmariinilla.


Nämä kareet paistettiin 55-asteiseksi.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Konvehteja chilitäytteellä

Ai, ihana Minna, kun keksit minulle tällaisen kehitysidean! Tai haasteen, mikä tätä nyt sitten kuvaa parhaiten. Minna oli vailla hyvää chilisuklaata ja minähän tartuin syöttiin heti. Perjantaina se idea tuli ja sunnuntaina se toteutettiin. Kauan ei nokka tuhissut. Ja tämä on muuten ihan ensimmäinen aivan oman mielikuvituksen tuotteena syntynyt resepti! Apua konvehtien tekemiseen voit etsiä aiemmasta konvehti-postauksesta, sieltä löytyvät myös suklaan temperointiohjeet ja -lämpötilat. Muistathan ottaa huomioon temperoinnissa, että suklaan lämpötila ei saa nousta yli 50 asteeseen, sillä suklaa leikkaa tuolloin ja rasva erottuu suklaasta ikävästi aiheuttaen ikävän näköisen pinnan valmiiseen konvehtiin. Kannattaa myös temperoinnin ensimmäisessä vaiheessa (sulatuksessa) huomioida, että vesihauteesta poistamisen jälkeenkin suklaan lämpötila nousee vielä pari astetta ennen kuin jäähtyminen alkaa. Ja viimeiseksi: Satsaa suklaan laatuun! Kantapään kautta olen oppinut, että markettien "tummia" suklaita ei saa temperoitua kunnolla. Mm. Caffi myy harkkoina laadukasta suklaata, jonka saa temperoitua onnistuneesti.
Tällä ohjeella sain kaksi muotillista konvehteja eli reilu 60 konvehtia. Käytin näihin oman olohuoneen chilejä, jotka tiedän suhteellisen voimakkaan makuisiksi. Säädä täytteen chilin määrä kokeilemalla omaan makuusi sopivan tuliseksi.

Kuoriin:
tummaa suklaata 500-600g

Täyte:
120g kuohukermaa
15g glukoosisiirappia
200g tummaa suklaata (tähän voit käyttää markettien suklaita)
1,5rkl wiener nougat crushia (mantelikrokanttirouhetta)
2tl chilijauhetta tai -murskaa (HUOM! Muista maistaa!)

Valmista ensin täyte. Rouhi tumma suklaa terävällä veitsellä karkeaksi rouheeksi ja siirrä se odottamaan muovikulhoon. Kiehauta kattilassa kuohukerma ja glukoosisiirappi. Kaada kermaseos suklaan päälle ja anna hetken muhia. Sekoita massa tasaiseksi. Lisää suklaaseokseen krokanttirouhe ja chili. Sekoita ja maista, lisää tarvittaessa chiliä. Muista, että chilin maku voimistuu hieman täytteen tekeytyessä, sillä chilin kapsaisiinit liukenevat suklaan rasvaan ja niiden maku voimistuu tuolloin. Siirrä valmis täyte pursotuspussiin (kertakäyttöiseen) odottamaan.
Puhdista ja kiillota talouspaperilla tai puuvillakankaalla suklaamuotit. Temperoi suklaa ja kaada se muotteihin. Levitä suklaa niin, että kaikki kolot peittyvät. Kopauta muotteja pöytää vasten, jolloin ilmakuplat saadaan pois suklaasta. Käännä muotti ylösalaisin (esim. leivinpaperin päällä), jotta ylimääräinen suklaa valuu pois muotista ja taputa pohjasta. Laita muotti ylösalaisin kahden lasin varaan, jotta suklaa saa valua muotista pois ja kuoresta tulee mahdollisimman ohut. Valutuksen jälkeen kaavi lastalla tai palettiveitsellä ylimääräinen suklaa pois muotin päältä. Suklaa ei saa kovettua muotin päälle, vain koloihin! Anna kuorien jähmettyä, tarvittaessa laita muotit hetkeksi jääkaappiin. Siirrä valutetut suklaat takaisin kattilaan odottamaan uutta temperointia.
Kuorien jähmetyttyä, täytä kuoret täytteellä. Pidä huoli, että täyte pysyy kolon reunan alapuolella, jotta saat valettua pohjan konvehdille.
Konvehtien täyttämisen jälkeen temperoi yli jäänyt suklaa uudestaan. Aiemmin käytetty suklaa kerkeää jäähtymään liikaa kuorien valamisen aikana, joten se pitää temperoida uudestaan parhaimman tuloksen takaamiseksi. Temperoitu suklaa kaadettaan muottien päälle ja levitetään niin, että kaikki kolot peittyvät. Kaavi ylimääräinen suklaa jälleen lastalla tai palettiveitsellä pois. Ole huolellinen, sillä ylimääräinen suklaa tekee huolittelemattoman näköisen konvehdin. Halutessasi peitä muotti kalvolla ja vedä lastalla / palettiveitsellä sen päältä, jolloin saat tasaisen pohjan. Anna konvehtien jähmettyä kunnolla huoneenlämmössä tai hetken aikaa viileässä. Nosta kalvo pois, käännä muotti ylösalaisin ja kopauta muottia pöytää vasten. Jos temperointi on onnistunut, konvehti tipahtaa muotista suhteellisen pienellä vaivalla. Jos konvehdit eivät lähde nätisti muotista, laita muotti hetkeksi pakkaseen ja kokeile sitten uudestaan kopautusta pöytää vasten. Tarvittaessa pidä pidempään pakkasessa ja yritä uudestaan.
Säilytä konvehdit huoneenlämpötilassa, jääkaappi on suklaalle liian kylmä. Kunnolla onnistunut temperointi pitää konvehdin rapsakkana myös huoneenlämpötilassa!


Temperoitu suklaa on kiiltävä ja rapsakka eikä sula sormissa heti.
Tässä näkyy nätti täyte.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Juustokakkua uunissa

Tämän ohjeen löysin netistä blogista nimeltä Ruokailmiö. Ohje on australialaisen Donna Hayn käsialaa ja ohje on päässyt ihmisten tietoisuuten Australian Masterchef -kilpailun kautta. Donna Hay oli jollain kaudella mukana vierailevana tuomarina ja teki tätä kakkua. Tuomarit ylistivät kakkua ylisanoilla ja ohje levisi maailmalle. Ohjetta ei ole suotta hehkutettu. En ole ikinä syönyt näin kermaisen pehmeää uunissa paistettua juustokakkua!
Ohjeessa huomion arvoista on sen makeus. Maailmalla juustokakut on huomattavasti makeampia kuin meillä täällä Suomessa. Sokeria onkin täytteessä ihan kohtuullinen määrä. Tätä määrää on jo vähennetty alkuperäisestä (alunperin 295g, tässä ohjeessa "enään" 250g). Jos et ole hirmuisesti makean perään, voit huoletta vähentää sokerin määrää tästäkin!
Muutoksia alkuperäiseen ohjeeseen on tehty suomalaisilla blogisivuilla muillakin tavoilla. Donna Hay käytti ohjeessaan täytteen pohjana ricottaa (500g) ja tuorejuustoa (330g). Tämä on matkan varrella muuntunut hieman, nimittäin ricotta on korvattu osittain tuorejuustolla ja osittain maitorahkalla. Maitorahka on kuitenkin huomattavasti vähärasvaisempaa kuin ricotta, joten löytämässäni ohjeessa oli käytetty maitorahkaa, jossa oli 4% rasvaa. En kuitenkaan löytänyt kaupasta niin rasvaista maitorahkaa, joten korvasin 4%:sen maitorahkan Valion Pehmeän täyteläisellä maitorahkalla (2,3%).
Tämän kakun kanssa muuten sopisi paremmin kuin loistavasti esimerkiksi vadelmamelba, joka tehdään soseuttamalla vadelmia (paseeraa halutessasi) ja maustamalla vadelmasose tomusokerilla ja pienellä määrällä sitruunamehua.

Pohja:
105g vehnäjauhoja
40g mantelijauhetta
55g sokeria
90g voita

Täyte:
600g tuorejuustoa (Philadelphia)
250g maitorahkaa (Valion Pehmeän täyteläinen maitorahka, rasvaa 2,3%)
4 munaa
250g sokeria
60ml sitruunamehua (noin yhden sitruunan mehu)
1tl sitruunankuorta raastettuna (käytin yhden sitruunan kuoren raastettuna)
0,25tl vaniljajauhetta tai 1-2tl vaniljasokeria tai puolikkaan vaniljatangon siemenet
1,5rkl maissitärkkelystä (Maizenaa)
1,5rkl vettä

Nypi kulhossa kaikki pohjan ainekset tasaiseksi massaksi. Siirrä taikina irtopohjavuokaan (halk. 20cm), jonka pohjalle on pingotettu leivinpaperi. Painele taikina pohjalle tasaisesti. Esipaista pohjaa 150-asteisessa uunissa hieman keskitason alapuolella noin 15 minuuttia.
Pohjan ollessa uunissa, valmista täyte. Notkista tuorejuusto kulhossa. Lisää joukkoon kaikki muuta aineet, paisti maissitärkkelys ja vesi. Sekoita tasaiseksi huolellisesti. Mittaa maissitärkkelys ja vesi lasiin, sekoita lusikalla tai haarukalla tasaiseksi seokseksi. Lisää se vähitellen täytteen sekaan samalla sekoittaen. Kun pohja on esipaistettu, voitele vuoan reunat voilla (tai juoksevalla margariinilla, kuten minä). Kaada täyte pohjan päälle ja tasoita vähän pintaa.
Paista juustokakkua uunissa 150 asteessa vähän keskitason alapuolella 60 minuuttia. Tämän jälkeen sammuta uuni ja annan kakun jäähtyä suljetussa uunissa vielä 60 minuuttia. Älä avaa uunia jäähtymisen aikana! Laita juustokakku tämän jälkeen vielä kylmään jäähtymään kahdeksi tunniksi ennen tarjoilua ja vuoan irroittamista.


Laskiainen

Onpas sitä ollut taas kiireinen, kun laskiaisenkin pullat on vielä esittelemättä. Mutta sanoojan sen sananlaskukin, että "parempi myöhään, kun ei silloinkaan"! Pullat tein ex tempore -tyylisesti ja siksi tylsästi ihan jauhopussin ohjeen mukaisesti. Ja koska meillä manteli ei ole koskaan kuulunut pullan sisään, näissäkään sitä ei ole. Meillä on aina ollut hillo siellä pullan sisällä, mutta tämäkin lienee vähän samanlainen tilanne kuin murresanojen kanssa. Peruna vai pottu? Kitale vai kittana? Vasta vai vihta? Mielipiteitä on monia, mutta kaikki ajavat saman asian!

Pullataikina:
5dl maitoa
50g tuorehiivaa
1tl suolaa
1,5dl sokeria
1 muna
1rkl kardemummaa
150g voita sulatettuna
14-15dl vehnäjauhoja

Täyte:
kuohukermaa
sokeria, vaniljasokeria
hilloa

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota hiiva maitoon. Lisää suola, sokeri, kardemumma ja muna, sekoita tasaiseksi. Lisää noin puolet jauhoista ja vatkaa voimakkaasti sekaisin. Lisää loput jauhot 1-2dl kerrallaan ja alusta taikinaan. Lisää loppuvaiheessa sulatettu voi ja tarvittaessa vielä jauhoja. Alusta taikinaa käsin tai koneella huolellisesti, jotta taikinaan muodostuu kunnollinen sitko. Pulla ei kohoa ja paistu nätisti, jos taikinaa ei ole alustettu kunnolla. Kun taikina venyy kauniisti sitä vedettäessä, taikina on valmis. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi liinan alla vedottomassa paikassa. Loistava kohotuspaikka on mikro: Kuumenna ensin mukissa vettä täydellä teholla puolisen minuuttia, ota muki pois mikrosta ja kulho mikroon. Mikroa ei toki enää käynnistetä, mutta pieni lämpö jää mikroon ja auttaa kohoamisessa.
Leivo kohonneesta taikinasta reilu 30 pikkupullaa. Kohota pullat leivinliinan alla, 20-30min on riittävä aika. Voitele pikkupullat munalla ja ripottele päälle raesokeria. Paista 200-asteisessa uunissa, kunnes pinta on nätin ruskea. Paistoaika voi vaihdella 10 minuutin ja 15 minuutin välillä. Anna pullien jäähtyä ennen täyttämistä.
Vaahdota kermavaahto ja mausta se vaniljasokerilla ja sokerilla. Täytä halkaistut pullat hillolla ja kermavaahdolla. Halutessasi voit siivilöidä päälle vielä tomusokeria.


sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Synttärikakkuja

Tänään juhlittiin lastemme serkun 8-vuotissyntymäpäivää. Saara toivoi nimenomaan tätä kakkua ja sitähän Saara sai! Kakku on sama kuin aiemmin postaamani Tautisen hyvä suklaakakku. Tein kakun tuplana (toiveena kakku isompana) isompaan vuokaan, mutta 1+1 ei ollutkaan 2 vaan 3, joten lopputuloksena olikin kaksi erillistä kakkua. Toinen kakku oli tämän kakun kopio, mutta ilman perhosia ja kirjoituksia. Kirjoitukset ja perhoset on tehty valkoisella CandyMeltsillä, jota saa mm. Confetista.


Karamellipossua Farangin tyyliin

Kaikki hehkuttavat sitä, kaikki ovat sitä tehneet. Karamellipossua nimittäin. Farangin karamellipossu on Tomi Björkin tunnetuimpia ruokalajeja ravintola Farangista. Ohje julkaistiin kolmisen vuotta sitten Tomi Björkin kirjassa. Kirjassa julkaistiin muitakin Farangin ruokien reseptejä, mutta karamellipossu lienee niistä tunnetuin. Ohje on sinänsä yksinkertainen tai ei ainakaan kovin vaikea toteuttaa, mutta vaatii aikaa. Tämä ruoka ei ole mitään pikaruokaa, sillä valmistaminen tulee aloittaa jo edellisenä päivänä.
Tässä välissä lienee oikea hetki kertoa oma mielepide ruoasta... Liha oli aivan mielettömän hyvää. Mutta olenkohan vähän erilainen ja outo ihminen, kun mielestäni makea karamellikastike ei ehkä ole ihan paras asia maailmassa. Ensi kerralla meillä tehdäänkin tätä muuten samalla ohjeella, mutta kastikkeesta jätetään karamelli pois.

1. päivä
600g kassleria
10dl vettä
1 valkosipulin kynsi
7cm:n pala inkivääriä
4dl vähäsuolaista soijaa
0,5dl ketjap manista eli makeaa soijaa
1 korianterinjuuri, mikäli sellaisen jostain löydät
2tl valkopippuria
2dl valkoviiniä
1dl osterikastiketta

Mittaa possua lukuun ottamatta kaikki aineet kattilaan, valkosipulin kynsi pilkotaan ja inkivääri kuoritaan ja pilkotaan. Kiehauta liemen ainekset ja kaada uunipataan possun päälle. Possun tulisi olla täysin liemen peitossa koko paistamisen ajan. Laita kansi kiinni ja paista possua 3-4 tuntia 160 asteessa.
Paistamisen jälkeen liha nostetaan liemestä ja kääritään paksuun pakastepussiin tai kelmuun. Laita päälle painoa, jotta liha painuu kasaan yön aikana. Siivilöi liemi ja laita yöksi kylmään.

2. päivä
Karamellikastike:
2,5dl haudutuslientä
4 tähtianista
1 kanelitanko
5,5dl palmusokeria (me laitoimme etnokaupan palmusokeria reilu 200g)
1dl sokeria
1dl vettä

Kuori haudutusliemen pinnalta rasva pois ja mittaa siitä lientä kattilaan. Lisää sekaan tähtianikset ja kanelitanko. Kiehauta liemi ja anna jäähtyä haaleaksi.
Mittaa teräskattilaan sokerit ja vesi. Lämmitä miedolla lämmöllä, kunnes kaikki sokeri on sulanut kunnolla. Sekoita sokeriliuosta ja kuumenna, kunnes seos on tummunut ja paahtunut hieman. Lisää liemi varovasti karamellin sekaan, karamelli voi räiskiä lientä lisättäessä. Sekoita tasaiseksi ja kiehauta. Laita kastike odottamaan lihojen valmistumista.

paistettu kassler
rypsiöljyä 5-10dl
2 salottisipulia
5 valkosipulin kynttä
2 punaista chiliä
korianteria
3rkl riisiviinietikkaa

Leikkaa liha pieniksi kuutioiksi, jätä odottamaan paistamista. Hienonna sipulit, chilit ja korianteri. Chilistä kannattaa poista valkoiset kalvot ja siemenet.
Kuullota sipulit 2rkl:ssa rypsiöljyä, anna ruskistua kevyesti. Siirrä sipulit odottamaan jatkoa.
Friteeraa lihapalat 2-3 erässä 170-asteisessa rypsiöljyssä parin minuutin ajan, jotta niiden pinta saa nätin värin ja lihapalat muuttuvat rapeiksi. Nosta lihapalat talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen öljy valuu lihoista pois.
Sekoita kulhossa lihapalat, sipulit, chilit, korianteri ja karamellikastike. Pirskottele sekaan vielä riisiviinietikka. Tarjoile riisin kanssa.

Valmis kastike.

Quesadillat

Iltaruokien keksiminen on aina oma operaationsa ja kovin usein meillä päädytään texmex-tyylisiin ruokiin. Tälläkin kertaa näin kävi, mutta ei kuitenkaan menty ihan perinteisellä kaavalla. Näihin quesadilloihin nimittäin eksyi väliin jauheliha, tacokastikkeen, -mausteen ja juustoraasteen sijaan guacamole, kanaa ja juustoraastetta. Ja kyllä oli taas niin hyvää :)

reilu 300g maustamattomia kanasuikaleita
2 avokadoa
sipuli
tomaatti
2 limeä
chili
suolaa
pippuria
korianteria
8kpl tortilloja
juustoraastetta

Valmista ensimmäisenä guacamole. Lohko sipuli ja tomaatti. Halkaise chili, poista valkoinen osa ja siemenet ja pilko lohkoiksi. Puolita avokadot, poista kivet ja purista avokadot kuoristaan korkeaan ja kapeaan astiaan. Laita samaan astiaan myöa sipuli, tomaatti ja chili. Purista limeistä mehu ja kaada samaan astiaan edellisten kanssa. Soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja pippurilla.
Paista kanat ja mausta suolalla ja pippurilla, nosta lautaselle odottamaan.
Kasaa quesadillat valmiiksi ennen paistamista: Tortillaletun päälle levitetään reilu kerros guacamolea, jonka päälle ripotellaan kanapaloja. Sirottele pinnalle hienonnettua korianteria ja juustoraastetta. Paina päälle toinen tortillalettu. Paista quesadillaa keskikuumalla pannulla juoksevassa margariinissa molemmilta puolilta, kunnes pinta saa kauniin ruskean värin. Nosta valmis quesadilla leikkuualustalle ja leikkaa neljään osaan. Tarjoa lämpimänä!

Vinkki! Quesadillan kääntäminen on helppo tehdä leikkuualusta avulla: Laita leikkuualusta pannun päälle ja paina sitä kädellä. Käännä pannu ylösalaisia, jolloin quesadilla tipahtaa leikkuualustalle paistettu pinta ylöspäin. Siirrä quesadilla takaisin pannulle paistinlastan avulla ja paista toinenkin puoli. Älä kuitenkaan käytä parasta leikkuualustaa kääntämiseen, sillä kuuman pannun reunat voivat vähän sulattaa leikkuualustaa.